Kreikan velkakriisi

Kreikan velkakriisi ei ole vielä päättynyt. Jotkut olettavat että kriisi edelleen pahenee. Erkki Tuomioja on kirjoittanut että Suomella on B-suunnitelma Euroopan velkakriisin äkillisen pahenemisen varalle. Varasuunnitelman sisällöstä ei ole mitään tietoa.

Kreikka ja muut kriisimaat ovat ottaneet velkaa enemmän kuin pystyvät maksamaan. EU on sallinut tämän vastoin sopimuksia. Velkoja myöntäneillä pankeilla on liian suuria luottoriskejä, joita ne eivät kykene kantamaan. Pankkien kotivaltioiden valvontaviranomaiset ovat laiminlyöneet vastuunsa.

Suomella ei ole mitään osuutta velkakriisiin. Suomi on pysynyt EU:n sisäpiireissä. Suomen vaatimus takauksista on ymmärrettävää, mutta velkariisiä on mahdoton hoitaa jos kaikki EU-maat vaativat samanlaisia takuita. Viimeisimmät tiedot kertovat että Suomi joutuu maksamaan vakuuksista.

Tähänastiset kriisinhoitotoimet ovat estäneet sen että pankit ja muut kriisimaiden rahoittajat eivät ole kärsineet huomattavia mittatappioita. Ilman tukea olisi velkojen saneeraus kaatanut pankkeja. Kaatuneet pankit olisivat mennet kotimaidensa kontolle, etenkin Saksan, Ranskan ja Britannian. Näiden suurempien EU-maiden pankkiriski on vähentynyt. Kriisitoimet ovat päästäneet pankkeja ja muita sijoittajia pinteestä.

Kriisimaita hätätoimet eivät ole juurikaan auttaneet. Tähänastiset hätätoimet ovat epäonnistuneet. Hätätoimien piti taltuttaa kriisi tai estää sen leviäminen. Kumpikaan tavoite ei ole toteutunut. Pääomapako on levinnyt maasta toiseen. Luottamus suuriin pankkeihin on lopahtanut samoin kuin pankkien rahoitus on vaikeutunut. Osa suurpankeista pysyy käynnissä enää EKP:n turvin.

Suomella on suuri luottamus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Luottokelpoisuuteen vaikuttaa Suomen vastuut muiden maiden velkojen maksamisesta tai takaamisesta. Jos Suomi velkaantuu liikaa niin luottokelpoisuus ja edulliset lainakorot ovat menneet. Liika velkaantuminen voi johtua Suomen omista alijäämistä vai muiden maiden velkojen jäämisestä Suomen kontolle. Suomi voi velkaantua hätätoimien takia liikaa.

Suuret EU-maat ovat koko ajan ajaneet omia etujaan hätätoimissa. Etenkin Britannia on toiminut tässä asiassa erinomaisesti. Britannian pankeilla on paljon riskejä velkakriisissä. Siitä huolimatta Britannia ei ole ottanut paljoakaan osaa hätätoimiin. Jos Suomi noudattaisi Britannian mallia, se vetäytyisi kokonaan kriisitoimista.

Suomi on noudattanut säntillisesti EU:n velkaisuuden enimmäisrajoja. Suomen pankeilla on pienet vastuut kriisimaiden rahoittajina. Kriisimaat ovat rikkoneet velka- ja alijäämärajoja sekä suurten pankkien valvontavastuu on laiminlyöty. Lissabonin sopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastatakseen muiden jäsenmaiden velkoja tai vastaavia vastuita. Suomella on hyvät perusteet kieltäytyä kriisitoimista.

Suomen etu hukkuu kriisin kärjistymiseen, epävarmojen velkojen kulissin kaatumiseen ja uuteen lamaan. Suomen teot eivät vaikuta näihin uhkiin. Velkakriisin hoidossa ei Suomen mielipidettä kysytä. Suomelta ei kysytä mitä seuraavaksi tehdään

Olen sitä mieltä että Suomen ei enää pidä ottaa osaa EU-maiden velkakriisin hoitamiseen. Suurimmat talousriskit kantavat Saksa, Ranska ja Englanti. Heidän tulee omilla rahoillaan pelastaa omat pankkinsa.