Ensi vuosi on EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuosi. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan on sitouduttava kaikilla tasoilla. Nykyisen hallituksen aikana köyhyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Vanhanen ja Katainen ovat kehuneet miten hyvin he ovat huolehtineet huono-osaisempien asemasta. Hallituksen toimilla ei kuitenkaan ole ollut paljoakaan vaikutuksia näihin asioihin. Kirjoitin 17.10. köyhyyden vastaisesta päivästä. Suomessa on todellista köyhyyttä.
Sata-komitealla olisi ollut hyvä mahdollisuus ehdottaa köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen tähtääviä asioita. Ilmeisesti komitea on vahvasti sitoutunut hallituksen määrittämiin talousraameihin. Komitean ehdotuksissa ei ole mitään voimakastahtoista suunnitelmallisuutta kehittää sosiaaliturvaa. Sata-komitean loppuraportti oli vaatimaton asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tavoitteena oli perusturvan ja ansioturvan parantaminen, työllisyyden edistäminen, sosiaaliturvan selkiyttäminen ja byrokratialoukkujen vähentäminen.
Tämä vuosi on ollut lapsen juhlavuosi. Ensi maanantaina 28.12. on viattomien lasten päivä. Joka päivä maailmalla kuolee 17 000 lasta nälkään tai aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin. Suomalaisten lasten asema on tähän nähden hyvä. Kuitenkin köyhien lapsiperheiden määrä lisääntyy koko ajan. Katainen ja Vanhanen kehuvat miten he ovat huolehtineet lapsiperheistä. Hallituksen toimenpiteistä huolimatta lapsiperheiden kesken tuloerot ovat suurentuneet. Köyhien lapsiperheiden asemaan ei ole pahemmin puututtu. Yksinhuoltajaperheiden tulotaso ja -kehitys ovat selvästi huonompia kuin muilla lapsiperheillä. Yksinhuoltajien riippuvuus sosiaaliturvasta on kasvanut.
Suurimman köyhyysriskin kohtaavat yksinasuvat, yksinhuoltajataloudet ja yli kolmen lapsen lapsiperheet. Yleensä köyhyys yllättää sairastumisen, työttömyyden, avioeron tai puolison kuoleman myötä. Köyhyys ja syrjäytyminen usein myös periytyvät.
Tämä on vähän ankeaa tekstiä jouluaattona. Kuitenkin Hyvää joulua.
torstai 24. joulukuuta 2009
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Sata-komitean esitykset
Sata-komitean esittämät uudistukset sosiaaliturvaan ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Julkistettu lopputulos on kuitenkin vaatimaton. Joitakin etuuksia on vain hiukan muutettu. Tukijärjestelmä muuttuisi monimutkaisemmaksi vastoin tavoitteita. Hallitus ei myöskään ole varannut sosiaaliturvan uudistamiseen määrärahaa. Komitea on ottanut huomioon hallituksen talouspoliittisen linjauksen eikä ole puuttunut suurimpaan ongelmaan eli etuuksien alhaiseen tasoon.
Jyrki Katainen verohelpotuksineen on estänyt komitean mahdollisuuksia sosiaaliturvan parantamiseen. Verohelpotuksiin on löytynyt 3,5 miljardia euroa ja nyt komitean esityksiin ei löydy rahaa. Komitea on joutunut siirtämään rahaa toisilta etuuksien saajilta toisille.
Komitean ehdotuksissa on hyviä uudistuksia. Esimerkiksi työttömien aktivointilisän korottaminen on kannatettavaa. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin leikannut voimakkaasti aktivointitoimia. Yhä harvempi työtön pääsee nauttimaan korotetusta aktivointituesta ja aktivoinnista yleensä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on hyvä esitys. Tämä tarkoittaa että puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen.
Komitea ei tuo lapsiperheiden asemaan mitään uudistuksia vaikka lapsiperheköyhyys kasvaa rajusti. Komitea ei myöskään paranna omaishoitajien asemaa. Omaishoidon tuki ja hoitotuet yhdistetään ja tuki tulee pienenemään nykyisestä
Perusturvaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien asettaminen vastakkain on kestämätöntä. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1070 euroa kuukaudessa. Yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiosidonnaista 55 senttiä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan perusturvan korotusta 43 eurolla kuukaudessa. Tämä maksaisi noin 120 miljoonaa euroa.
Jyrki Katainen verohelpotuksineen on estänyt komitean mahdollisuuksia sosiaaliturvan parantamiseen. Verohelpotuksiin on löytynyt 3,5 miljardia euroa ja nyt komitean esityksiin ei löydy rahaa. Komitea on joutunut siirtämään rahaa toisilta etuuksien saajilta toisille.
Komitean ehdotuksissa on hyviä uudistuksia. Esimerkiksi työttömien aktivointilisän korottaminen on kannatettavaa. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin leikannut voimakkaasti aktivointitoimia. Yhä harvempi työtön pääsee nauttimaan korotetusta aktivointituesta ja aktivoinnista yleensä. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on hyvä esitys. Tämä tarkoittaa että puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen.
Komitea ei tuo lapsiperheiden asemaan mitään uudistuksia vaikka lapsiperheköyhyys kasvaa rajusti. Komitea ei myöskään paranna omaishoitajien asemaa. Omaishoidon tuki ja hoitotuet yhdistetään ja tuki tulee pienenemään nykyisestä
Perusturvaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien asettaminen vastakkain on kestämätöntä. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1070 euroa kuukaudessa. Yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiosidonnaista 55 senttiä. Sosialidemokraatit ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan perusturvan korotusta 43 eurolla kuukaudessa. Tämä maksaisi noin 120 miljoonaa euroa.
maanantai 7. joulukuuta 2009
Maahanmuuttajat
Kirjoitin maahanmuuttopolitiikasta 5.11.2009. Tapio Äyräväinen kommentoi tekstiäni ja kutsui minua Ploki-Pekaksi. Tapion mielipiteet voit lukea tästä: http://www.tapioarjo.com/?s=blog&sivu=Blogi%201. On hienoa että blogini herättää kiinnostusta.
Pyydän anteeksi virhettäni kun sanoin Marjatta Halkilahden olevan kaupunginvaltuutettu.
Suomi kuuluu suomalaisilla ja Suomeen mahtuu myös maahanmuuttajia.
Toivotan hyvää päivän jatkoa Tapio Äyräväiselle.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Hyvää Itsenäisyyspäivää
Suomen juhliessa Itsenäisyyspäivää Turun Sanomat kirjoittaa että lasten köyhyys on lisääntynyt ja muuttunut yhä pysyvämmäksi.
Riskitekijöitä perheen vähävaraisuuteen ovat toisen tai molempien vanhempien työttömyys, matala koulutus, yksinhuoltajuus, suuri lapsiluku tai vanhempien nuori ikä.
Syitä köyhtymiseen ovat muun muassa sosiaaliturvan heikennykset ja matala taso, tuloerojen kasvu sekä työmarkkinoiden muutokset, kuten pätkätyöt ja huono toimeentulo, kerrotaan artikkelissa.
Vuonna 2007 koko Suomen väestöstä köyhiä oli 13 prosenttia eli noin 700 000 henkilöä. Noin 150 000 heistä oli alle 18-vuotiaita lapsia.
Perheen pienet tulot vaikuttavat lapsiin Hakovirran mukaan sekä suoraan että epäsuoraan. Köyhyys vähentää perheen mahdollisuuksia hankkia ruokaa, vaatteita, kunnon kotia ja harrastuksia lapsille. Rahattomuus kasvattaa paineita perheen sisällä sekä heikentää vanhemmuutta ja perheilmapiiriä.
Köyhä lapsi jää ulkopuolelle, yksin, häpeään ja yksinäisyyteen. Lisäksi köyhien perheiden lapsilla on suuri riski olla myös aikuisena köyhiä. Köyhyys ei vääjäämättä johda syrjäytymiseen ja muihin ongelmiin, mutta köyhyys lisää syrjäytymisen uhkaa.
Lasten köyhyystilanne on varmasti Kataisen tiedossa. Silti hallitus hyysää hyväosaisia verohelpotuksin.
Riskitekijöitä perheen vähävaraisuuteen ovat toisen tai molempien vanhempien työttömyys, matala koulutus, yksinhuoltajuus, suuri lapsiluku tai vanhempien nuori ikä.
Syitä köyhtymiseen ovat muun muassa sosiaaliturvan heikennykset ja matala taso, tuloerojen kasvu sekä työmarkkinoiden muutokset, kuten pätkätyöt ja huono toimeentulo, kerrotaan artikkelissa.
Vuonna 2007 koko Suomen väestöstä köyhiä oli 13 prosenttia eli noin 700 000 henkilöä. Noin 150 000 heistä oli alle 18-vuotiaita lapsia.
Perheen pienet tulot vaikuttavat lapsiin Hakovirran mukaan sekä suoraan että epäsuoraan. Köyhyys vähentää perheen mahdollisuuksia hankkia ruokaa, vaatteita, kunnon kotia ja harrastuksia lapsille. Rahattomuus kasvattaa paineita perheen sisällä sekä heikentää vanhemmuutta ja perheilmapiiriä.
Köyhä lapsi jää ulkopuolelle, yksin, häpeään ja yksinäisyyteen. Lisäksi köyhien perheiden lapsilla on suuri riski olla myös aikuisena köyhiä. Köyhyys ei vääjäämättä johda syrjäytymiseen ja muihin ongelmiin, mutta köyhyys lisää syrjäytymisen uhkaa.
Lasten köyhyystilanne on varmasti Kataisen tiedossa. Silti hallitus hyysää hyväosaisia verohelpotuksin.
perjantai 4. joulukuuta 2009
Puoli vuotta kirjoituksia
Olen kirjoittanut tähän blogiini jo puolen vuoden ajan. Lukijoille on jo varmaan selvinnyt kirjoitusten linja. Olen tukenut hyvinvointipalvelujen säilyttämistä, olen esittänyt kritiikkiä Kataisen toiminnalle ja hänen hyväosaisten suosimisesta. Erityisesti olen kritisoinut hallituksen verohelpotuksia. Mielenkiintoisia linkkejä on muutama. Olen ollut huolestunut työttömyyspäivärahan pienuudesta, vanhuksien palvelumaksuista ja köyhien asemasta. Olen ottanut kantaa maahanmuuttopolitiikkaan, yksi juttu liittyi luonnonsuojeluun. Salon kaupungin työttömyyteen olen puuttunut pari kertaa.
Jatkossa en luovu tästä linjasta, mutta pyrin lisäämään enemmän henkilökohtaisia asioita ja laajennan aihepiiriä. Paikallisuutta voisi olla enemmän. Toivottavasti joku lukee blogiani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)