perjantai 24. syyskuuta 2010

Energiaverouudistus

Hallituksen ehdotus energiaverouudistuksesta on johtanut laajaan keskusteluun. Hallituksen esityksen pohjana on se että energiaverojen kiristämisellä korvataan työnantajien KELA-maksujen poistamisesta budjettiin aiheutettu 800 miljoonan euron vaje.

Veronkorotusten maksajiksi joutuvat tavalliset kansalaiset. On arveltu että sähkölämmitteisessä omakotitalossa verojen nousu olisi noin 250 € vuodessa. Tämä korotus koskee kovasti etenkin yksinelävän, pienellä eläkkeellä elävän lesken kukkaroa, joka haluaa elää vanhuuden päivät omassa omakotitalossaan. Tämä asia on unohtunut kokonaan hallitukselta. Hallitus tilasi VTT:ltä lausunnon verojen kohdistuksesta. Verouudistuksen vaikutuksista tulonjakoon ei pohdittu.

Hallituksen esitys lisää hiilidioksidipäästöjä. Maakaasun veron korotuksen jälkeen Varsinais-Suomi saa unohtaa toiveensa maakaasuputken jatkamisesta Turkuun. Maakaasulla olisi haluttu korvata kivihiilen polttoa. Kivihiili on huomattavasti saastuttavampi kuin maakaasu. Lisäksi maakaasun sähkön- ja lämmöntuotannon suhde on edullisempaa kuin kivihiilen.

Energiaverouudistuksen johdosta kaukolämpöverkkoyhtiöt muuttavat energialähdettään. Kun maakaasuveron portaittainen veronkorotus tulee voimaan, tilalle tulee runsaampi kivihiilen käyttö. Esim. Helsinkiin ei voida kuvitella kuljetettavan tarpeeksi uusiutuvaa energiaa.

Turvevoimalat tarvitsevat puuhaketta toimiakseen. Puupohjainen energialähde on uusiutuvampaa kuin turve. Verouudistuksen tavoitteen mukaisesti uusiutuvaa energian käyttöä pitää lisätä. Suunnitteilla on monta hakevoimalaa, joita valtio tukee taloudellisesti. Salon Seudun Sanomisssa hakevoimalan johtaja kehui kuinka he pystyvät hakettamaan jopa tukkipuita. Puuhakkeen lisääntyvä kysyntä johtaa metsäteollisuuden raaka-aineen hinnan nousuun.

Hallituksen esittämän verouudistuksen vaikutukset ovat monimutkaiset. Tällaista tutkimusta hallitus ei ole teettänyt. Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan vain se miten saada lisää rahaa valtion kassaan.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Thatcherismia

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut miten valtiovarainministeri Jyrki Katainen talouspolitiikassaan perustelee ideoitaan paljolti Margaret Thatcherin ajatuksiin.  Thatcherin lisäksi Kataisen guruna on valtionvarainministeriön Martti Hetemäki.  Vai onko niin että Hetemäki vain mielistelee Kataisen ajatuksia (sammakoita).

Kalevi Sorsa Säätiö julkaisi hiljattain artikkelisarjansa ensimmäisen osan: Thatcherilta lainattu vero-oppi, jonka kirjoitti Tampereen Yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.  Artikkelissaan hän kirjoittaa Kataisen ja Hetemäen johtaman verotyöryhmän edistämästä ajatuksesta verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.

Katainen ja hänen taustajoukkonsa näyttävät aidosti uskovan verotuksen painopisteen siirtämisen maagisiin vaikutuksiin.  Tuomala kummeksuu miten työryhmän asiantuntijoiden suositukset voivat olla saman suuntaiset.  Työryhmän perustelut linjaukselle eivät liity mitenkään asiaan tai sitten ne ovat tunnettuja väärinkäsityksiä.  Tutkimuksista ei löydy perusteluja sille että kulutuksen verotus olisi vähemmän haitallista talouskasvun kannalta kuin tulojen verotus.

Työryhmän mukaan tuloverotus rasittaa kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia.  Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös vientiä.  Mikään maa ei kuitenkaan pärjää pitkään muiden kustannuksella ikään kuin verottamalla tuontia ja tukemalla vientiä.

Verotyöryhmä tavoittelee ympäristö-  jaenergiaveroilla tuplahyötyä: ympäristö- ja terveyshyötyjen lisäksi tuottoja voidaan käyttää verojen alentamiseen.  Tuomalan mukaan ei ole mahdollista että ympäristöverot toimisivat päästöjä vähentäen ja lisää verotuloja keräten.  Työryhmä ei mitenkään  perustele, miksi verotus olisi ympäristöasioissa parempi kuin normit.

Verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen ei Tuomalan mukaan ole löytynyt vaikutusta työttömyyteen.  Aihepiirin eturivin tutkijat ovat päätyneet siihen, ettei tämän painopisteen muuttamiselle löydy mitään kummallisempia työllisyysvaikutuksia.

Katainen puolusti energiaverotuksen kiristäm,istä työn verottamisen sijaan painottaen että ympäristöveroissa jokaisella on mahdollisuus valita, kuinka paljon veroja maksaa.  Samana päivänä Aamulehdessä Katainen kehotti laskemaan asunnoissa lämpötilaa ja sitä kautta välttämään energialaskun kohoamista.  Näinkö Katainen paikkaisi KELA-maksun poistamisesta johtuvia puuttuvia verotuloja, kysyy Tuomala.

Tuomalan mukaan ideologiset amatöörit muotoilevat tällä hetkellä suomalaisen veropolitiikan linjoja.  Minun oma mottoni voisi olla että ammu päivässä alas yksi Kataisen heittämä ajatus taivaalta.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Kuningattaren sienikeitto

Sain tänään sienimetsässä saaliiksi männynleppärouskuja, joista tuli yli litra toukattomia, pilkottuja sieniä.  Erittäin kiinteämaltoisia, sienet eivät huvenneet paljoakaan paistettaessa.

Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa kuningatar vieraili Suomessa.  Hänelle tarjottiin männynleppärouskukeittoa.  Kuningatar ihastui kovasti ja siitä lähtien keittoa on nimitetty Kuningattaren sienikeitoksi.  Luin tämän tarinan kauan sitten, enkä nyt löytänyt lähdettä.  Netistäkään ei ole apua.  Seuraavassa on löytämäni ohje leppärouskukeitolle (Ulla Kyrklund).

½ l pilkottuja leppärouskuja
1 l vettä
1 - 1½ tl suolaa
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
persiljaa

1. Keitä sieniä miedolla lämmöllä vähintään ½ t suolavedessä kannellisessa kasarissa.
2. Siivilöi.  Ota liemi ja sienipalat talteen.
3. Sulata voi kasarissa ja sekoita siihen vehnäjauhot. lisää vähitellen sienilientä huolellisesti hämmentäen.  Jatka keittämistä miedolla lämmöllä vielä n. 15 min.
4. Lisää kerma ja keitä vielä vähän aikaa miedolla lämmöllä, kunnes keitto sakenee.  Korista keitto lopuksi persiljasilpulla.
Vihje:  Talteen otetut sienipalat voidaan lisätä keittoon tai niistä voi valmistaa esim. lämpimiä voileipiä.

















Seuraavassa on sienikeitto-ohje äitini synnyinpitäjästä.

Rautulainen tattikeitto

nuoria tatteja
ohraryynejä
vettä
maitoa
voita
suolaa

Ohraryynejä keitetään vedessä kypsäksi.  Joukkoon hämmennetään peratut ja pilkotut tatit, maito ja voi.  Keitto saa kiehua kypsäksi ja maustetaan lopuksi suolalla (Mauri Korhonen).

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Jyrki Katainen on häpeissään

Tämän päivän Savon Sanomien verkkolehden mukaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen myöntää tehneensä virheen verratessaan Venäjän taloutta Hollantiin, mutta häntä harmittaa tapa, jolla lausunnosta nostettiin Suomessa kohu.

– Häpesin sitä hirveästi suomalaisten puolesta. Tulkitsen niin, että osa mediasta arvioi minun tahallaan haastaneen riitaa Venäjän kanssa. Sellainen ei ole medialta järkevää ajattelua, että kuvitellaan keskeisen ministerin tekevän niin.

Hän moittii, että juttuja tehdään perehtymättä tosiasioihin ja keksimällä motiiveja. – Tosiasiat saattavat tietenkin vesittää hyvän jutun, Katainen sättii.

Katainen oli sanonut että Venäjä ei ole suurvalta taloudessa. Venäjän talouden vertaaminen Hollantiin oli karkea virhe. Ei tämä nyt ole riidan haastamista Venäjän kanssa vaan Kataisen suusta päässyt sammakko. Sammakkoja päästeli myös ulkoministeri Alexander Stubb. Katainen korjasi puhettaan myöhemmin että Venäjän talous on Espanjan luokkaa. Myöhemmin on ilmennyt että Venäjän talous on jotain Englannin ja Ranskan luokkaa, eli talousmahtina suurvaltaluokkaa. Venäjä on ansainnut paikkansa G8-joukossa. Venäjän talous nousee voimakkaasti ja sen suhteellinen asema jatkossa nousee.

Kataisen pitäisi olla häpeissään omasta sammakostaan, ei suomalaisten puolesta. En minä tunne että asiassa minun puolestani pitäisi olla häpeissään. Sama koskee myös mediaa. Tuskin kukaan ajattelee että Kataisen sammakko on riidan haastamista. Jos media sanoisi että Katainen todella haastaa riitaa Venäjän kanssa niin asiasta olisi syntynyt paljon suurempi häly. Media on ollut tosi ihmeissään Kataisen sammakosta ja tosiaan pohtii miksi Katainen tämmöistä puhuu. Moitteet Kataisen puheesta ovat menneet hukkaan kuin vesi valuu hanhen selästä.

Uutispäivä Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kirjoitti asiasta viime perjantaina otsikolla: "Hei, me ollaan pöljiä!" Hänen mukaansa jos Katainen ei pysty arvioimaan valtion suuruusluokkaa niin millaisia virhearvioita on hänen esittelemässään ensi vuoden talousarviossa? Katainen puhuu ongelmista mutta ei kai sentään hänen itsensä pidä niitä luoda. Kataisen tietämättömyys Venäjän taloudesta haittaa suomalaisten yritysten toimintaa Venäjällä, siis luo ongelmia. Suomella on maine että meillä on hyvä Venäjän tuntemus. Kataisen puheen jälkeen tällaista käsitystä on enää vaikea perustella.

Alexander Stubb sanoi haastattelussa että meillä on kaksi mustaa pistettä ulkopoliittisessa keskustelussa. Ne ovat Nato ja Venäjä. Stubb toivoo että näistä kahdesta asiasta voitaisiin keskustella avoimesti ja rehellisesti ilman minkäänlaisia ennakkoasenteita ja faktapohjalta. Stubbin mukaan kyse on myrsky vesilasissa. Mustat pisteet ovat pelkästään kokoomuksen, miksi mustista pisteistä pitää kaikkien suomalaisten kärsiä. Eikö kokoomus voisi hoitaa asian jotenkin sisäisesti.

Tämän päivän Turun Sanomien yliössä Katainen kertoo hallituksen tavoitteista työurien pidentämisestä ja etenkin siitä miten opiskeluaikoja voisi lyhentää. Katainen kirjoittaa hienosti tavoitteista mutta ei mitään keinoista. Uskon että Katainen tarjoaa pelkästään keppiä.