Energiasäästölamput

Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari on 19.3. ottanut esille energiansäästölamppujen ongelmat käytössä ja kierrätyksessä.

Vaikka lampuille on asetettu kirkkautta ja lamppujen elinikää koskevat standardit, monet kuluttajat ovat pettyneet, sillä moni lamppu ei täytä ilmoitettuja standardeja. Lamput saattavat syttyä liian hitaasti ja valon määrä sekä lampun elinikä saattavat poiketa siitä mitä pakkauksessa on ilmoitettu.

Myös lamppujen kierrätyksessä on ilmennyt ongelmia. Moni elohopeaa sisältävä lamppu saattaa päätyä sekajätteen mukana ympäristöön. Vähittäiskaupat voisi velvoittaa vastaanottamaan myrkyllisiä energiansäästölamppuja samalla tavalla kuin myrkyllisiä paristoja.

Minulla yksi lamppu kesti kolme kuukautta ja toinen yhden vuoden. Niiden mainostettiin kestävän kahdeksan vuotta. Vein rikkinäiset lamput Halikon Prismaan. Varmaan muutkin kaupat ottavat vastaan energiasäästölamppuja. Kokemukseni on että lamppujen valaistusteho ei vastaa ilmoitettua, vaikka olen ostanut kalliita merkkilamppuja.  Tämän hetken akuutti ongelma on se ettei eteisen valaisin toimi vaikka kuinka vaihtaisi lamppua tai sulakkeita.

Rasismin vastainen päivä

YK:n jäsenmaat viettävät rasismin vastaista päivää tänään sunnuntaina. Päivään huipentuu rasismin vastainen teemaviikko. Rasisminvastainen päivä sai alkunsa Etelä-Afrikassa tapahtuneen joukkomurhasta. Poliisi ampui 69 rauhanomaista mielenosoittajaa maaliskuussa 1960 Sharpevillen pikkukaupungissa. YK julisti maaliskuun 21. päivän rasismin vastaiseksi päiväksi vuonna 1966.

Pääministerin haastattelutunnilla Matti Vanhanen puuttui Suomessa vellovaan kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Vanhanen vaati ensi kevään eduskuntavaaleihin nollatoleranssia rasismiin.
Vanhasen mielestä yhdenkään puolueen ei pidä suvaita ehdokkaiden rasismia. Vanhanen ilmaisi myös tukensa tappouhkauksia saaneelle maahanmuuttoministerille Astrid Thorsille. Pääministerin mielestään on itsestään selvää, että koko hallitus tukee Thorsin linjauksia. Thors noudattaa koko hallituksen ohjelmaa, ja hänellä on kaikkien ministereiden tuki.

Harvemmin tulee kehuttua Vanhasta, mutta tämä on hieno puuttuminen Thorsia vastaan kohdistettuun kritiikkiin.

SDP:n Jutta Urpilainen toisti  esittämänsä jyrkän tuomion ministeri Thorsiin kohdistuneelle uhkailulle ja rasismille.  Minusta maahanmuuttopolitiikasta pitää käydä avointa keskustelua - niin sen mahdollisuuksista kuin haasteista, mutta nimittely ja uhkailu eivät sitä ole, sanoo Urpilainen

SATA-komitean tulokset

Kirjailija Seppo Helminen kertoi viime Halikon Sanomissa pettymyksestään sata-komitean tuloksiin kun tämä ei pystynyt ottamaan kantaa perustoimeentuloturvan korotukseen. Toimeentuloturvan korotuksen esteeksi hän nimesi ay-liikkeen, joka pitää kiinni vastaavasta korotuksesta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Kirjailija Helminen kertoi että hänellä ei enää riitä tukea ay-liikkeelle, AKT:lle ja ahtaajille.

Komitean yhtenä tavoitteena oli perustoimeentulon korottaminen. Syynä siihen, että komitea ei ole puuttunut tavoitteen saavuttamiseen, on se että komitea on ottanut huomioon hallituksen talouspoliittisen linjauksen. Jyrki Katainen verohelpotuksineen on estänyt komitean mahdollisuuksia sosiaaliturvan parantamiseen ja nyt komitean esityksiin ei ole löytynyt rahaa.

Kirjailija Helmisen perusturvaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien asettaminen vastakkain on käsittämätöntä. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1070 euroa kuukaudessa. Yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiosidonnaista 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.

Kirjailija Helminen on uskonut sinisilmäisesti hallituksen hapatukseen.