Viime lokakuussa sairaanhoitopiirin palkanmaksu viivästyi yhdellä päivällä. Tärkeän laskun maksamista varten nostin aamulla Visa-luotolla 250 € ja tästä aiheutui 7 € provisio.
Mennessäni töihin puhuttiin yleisesti että kaikki viivästymisestä johtuneet kulut korvataan. Neuvottelupäällikkö Tom Riski ilmoitti että sairaanhoitopiiri on varautunut mahdollisiin korvauksiin. Tein korvaushakemuksen hallintojohtaja Lauri Tannerille, joka hylkäsi korvaushakemukseni. Päätöksessään hän totesi että sairaanhoitopiirin ei ole näytetty olevan korvausvelvollisen. Perusteluissa hän mainitsi että sairaanhoitopiiri järjesti 15.10.2009 mahdollisuuden henkilökunnalleen saada palkkansa käteisenä. Tällaista tietoa ei kenelläkään Halikon sairaalassa ollut enkä jälkeenpäin löytänyt mitään tiedotetta asiasta. Mielestäni sairaanhoitopiirin velvollisuus korvata kuluni palkanmaksun viivästymisestä oli itsestään selvää.
Tein oikaisuvaatimuksen sairaanhoitopiirin hallitukselle. Asia oli esillä 26.1.2010. Oikaisuvaatimus ja hallituksen päätös on luettavissa osoitteessa http://vsshp.ktweb.fi/. Sieltä alasvetovalikosta valitset toimielimeksi hallituksen ja klikkaat painiketta Hae kokoukset. Klikkaat kokouspäivämäärää 26.1.20010. Pykälästä 7 Oikaisuvaatimus hallintojohtajan vahingonkorvausta koskevasta päätöksestä
näet hallituksen päätöksen, jonka liitteenä on tekemäni oikaisuvaatimus.
Hallituksen kokouksessa esittelijänä on ollut neuvottelupäällikkö Tom Riski, koska tein valituksen hallintojohtajan päätöksestä. Hylkäysesityksen perusteena on se että viivästyskoron lisäksi muuta korvausvastuuta ei palkanmaksun viivästyksestä ole säädetty ja että tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan tarkoitettu vahinkoja, jotka työntekijä on aiheuttanut omalla tuottamuksellaan tai laiminlyönnillään.
Koska palkanmaksu myöhästyi minä pidin tärkeänä laskun maksamista. Olenko aiheuttanut vahinkoja omalla tuottamuksellani tai laiminlyönnilläni? Tuntui hullulta lähteä taistelemaan tuulimyllyjä ja kahta lakimiestä vastaan. Tiesin etukäteen ettei tavallisella kansalaisella ole mitään mahdollisuuksia.
Olen sairaanhoitopiirissä ainoa, joka on tehnyt korvaushakemuksen palkanmaksun viivästymisestä. Sairaanhoitopiirillä on tuhansia työntekijöitä. Ovatko muut kärsineet hiljaa omat kulunsa? Miksi neuvottelupäällikkö hehkutti että sairaanhoitopiiri on varautunut korvauksiin, mikä asia oli työpaikalla esillä siten, että kaikki palkanmaksun viivästymisestä aiheutuneet kulut korvataan kuitteja vastaan palkkatoimistosta ?
Hallintojohtaja teki päätöksensä. Hallituksen kokouksessa neuvottelupäällikkö ja sairaanhoitopiirin johtaja tietysti puolustivat työkaveriaan.
Seitsemän euron korvauksesta on syntynyt liian suuri asia. Minun, kahden lakimiehen ja sairaanhoitopiirin hallituksen aikaa on kulunut pieneen asiaan. Pelkästään minun ja lakimiesten palkkaan on kulunut enemmän kuin seitsemän euroa.
Minulla on ollut muutaman euron moitteita Salon Osuuspankkia ja Suur-Seudun Osuuskauppaa kohtaan. Kummassakin tapauksessa sain tavallisen virkailijan toimesta heti korvauksen. Varmaan kummallakin yrityksellä on toimintaperiaatteena säilyttää hyvät suhteet asiakkaaseensa. Miksi samanlainen toimintatapa ei toimi sairaanhoitopiirissä? Koko asia vähentää luottamusta työnantajaa kohtaan ja aiheuttaa epäluottamusta ja kyynisyyttä. Eikö työnantajan tehtävänä ole pitää yllä työntekijän työtyytyväisyyttä, lisätä työntekijän työmotivaatiota ja parantaa työsuhdeilmapiiriä? Olen saanut hyvää kannustusta työkavereiltani. Tuntuu tosi ihmeelliseltä työnantajan jääräpäivyys asiassa. Varmaan pian sanon esimiehelleni että sä puhut ihan höperöä.
Pieni asia on aiheuttanut runsaasti mielipahaa minulle. Aikaa näiden tekstien kirjoittamiseen on kulunut tuntitolkulla. Pitäisikö asia viedä Turun hallinto-oikeuteen?
torstai 28. tammikuuta 2010
tiistai 26. tammikuuta 2010
Pienituloisten reaalitulot laskivat
Tänään Tilastokeskuksen julkaisun mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 700 000 henkilöä, eli 13,2 prosenttia väestöstä vuonna 2008. Pienituloisuuden raja-arvona käytetty ns. köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa noin 13 800 euroa yhden hengen taloudessa. Kuukaudessa raja on 1150 euroa.
Pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Katso kirjoitukseni lapsiperheiden köyhyydestä (24.12.) ja köyhyyden vastaisesta päivästä (17.10.).
Pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Katso kirjoitukseni lapsiperheiden köyhyydestä (24.12.) ja köyhyyden vastaisesta päivästä (17.10.).
Työttömyyden kasvu jatkuu
Tänään julkaistun tiedotteen mukaan Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli viime vuoden joulukuun lopussa 24 800 työtöntä työnhakijaa. Edellisestä joulukuusta määrä kasvoi 7 900 henkilöllä eli 47 prosentilla. Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,5 % ja koko maassa 11,3 %.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 2 900 henkilöön, eli 58 prosentilla vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa.
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa joulukuun lopussa 5 400 henkilöä, eli 2 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömien määrä kasvaa, työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistuvat entistä vähempään määrään työttömiä. Työttömyyden hoitoon pitää saada heti lisää voimavaroja.
Salossa oli työttömiä työnhakijoita 3326, näistä oli alle 25-vuotiaita 359. Salon seudulla työttömyys kasvoi 50 %.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 2 900 henkilöön, eli 58 prosentilla vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa.
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa joulukuun lopussa 5 400 henkilöä, eli 2 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömien määrä kasvaa, työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistuvat entistä vähempään määrään työttömiä. Työttömyyden hoitoon pitää saada heti lisää voimavaroja.
Salossa oli työttömiä työnhakijoita 3326, näistä oli alle 25-vuotiaita 359. Salon seudulla työttömyys kasvoi 50 %.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Samasta työstä sama palkka
Tänään Turun Sanomien pääkirjoitus otti kantaa Tehy-korotuksiin. Vuonna 2007 tehty Tehy-pöytäkirja rikkoo syrjintäkieltoa, sillä yhdenvertaisuuslain perusteella kuntatyönantajien on maksettava terveydenhuoltoalan työntekijöilleen sama palkka ammattiliitosta riippumatta. Totesin aikaisemmassa kirjoituksessani että Tehy-sopimus on laillinen. Pari yötä nukuttuani olen kääntänyt takkini. Sopimuksen rajaaminen pelkästään Tehyn jäseniin on laitonta.
Vuoden 2007 sopimus takaa tehyläisille suuremmat palkankorotukset kuin muihin ammattiliittoihin kuuluville silloinkin, kun työtehtävät ovat täsmälleen samat. Tähän saakka esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä samasta työstä on maksettu sama palkka täysin riippumatta siitä, onko työntekijä Tehyn vai muun ammattiliiton jäsen. Tehy-sopimuksen toteaminen laittomaksi kärjistää kuumaa työmarkkinatilannetta. Tilanne on akuutti, sillä tässä kuussa Tehy-sopimus tuo hoitajille 1,8 prosentin korotuksen, mutta muiden sopimukset ovat auki.
Apulaisoikeuskanslerin päätös tukee JHL:n ja Superin tavoitetta päästä lain mukaiseen tilanteeseen, käytännössä siis Tehyn palkankorotusten tasolle.
Verovapaat osinkotulot
Vihreät esittävät osinkotulojen nollaverokannasta luopumista tämän kevään aikana, Vihreiden mukaan se on ainut merkittävä toimi, jos halutaan puuttua tuloeroihin ja samanaikaisesti taata yrityksille terveet toimintaedellytykset. Jopa 90 000 euron vuosittaiset osingot voi nostaa nollaverokannalla. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä pääomatuloja koskevat ratkaisut jo tämän kevään aikana heti, kun Hetemäen työryhmä on esittänyt linjauksensa, Vihreiden Anni Sinnemäki sanoi.
Olen pari kertaa kirjoittanut miten tämä osinkoverojärjestelmän verovapaus on suuri vääryys. Toivottavasti Sinnemäki pitää hallituksessa pintansa, etenkin Jyrki Kataisen kanssa. Katainen vetoaa usein että hallitussopimuksessa ei asiasta ole sovittu ja että se ei mahdu menoraameihin. Lisäksi Kokoomus ilmoitti keväällä haluavansa nostaa verovapaan osinkotulon ylärajaa. Hallitussopimus ja menoraamit ovat tehty talouden noususuhdanteen aikana eivätkä sovellu nykyiseen talous- ja työttömyyskriisiin.
Hetemäen verotyöryhmältä en odota mitään suuria uudistuksia. Onhan hallitus tuhlannut liikkumavaransa ylisuuriin verohelpotuksiin. Martti Hetemäki toimii Jyrki Kataisen talousguruna.
Olen pari kertaa kirjoittanut miten tämä osinkoverojärjestelmän verovapaus on suuri vääryys. Toivottavasti Sinnemäki pitää hallituksessa pintansa, etenkin Jyrki Kataisen kanssa. Katainen vetoaa usein että hallitussopimuksessa ei asiasta ole sovittu ja että se ei mahdu menoraameihin. Lisäksi Kokoomus ilmoitti keväällä haluavansa nostaa verovapaan osinkotulon ylärajaa. Hallitussopimus ja menoraamit ovat tehty talouden noususuhdanteen aikana eivätkä sovellu nykyiseen talous- ja työttömyyskriisiin.
Hetemäen verotyöryhmältä en odota mitään suuria uudistuksia. Onhan hallitus tuhlannut liikkumavaransa ylisuuriin verohelpotuksiin. Martti Hetemäki toimii Jyrki Kataisen talousguruna.
lauantai 16. tammikuuta 2010
Tehy-korotukset
Tehy-korotuksien tärkein perustelu oli hoitoalan palkkakuopan korjaaminen. Tehyn vuoden 2007 palkkataistelu myös tähtäsi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseen jatkossakin. Hoitohenkilöstön palkkaremontille oli vahvat perusteet, jotka ovat yhä ajankohtaisia.
Tehy-sopimuksen korotukset tuli työtaistelu-uhan ja työtaistelutoimien seurauksena. Tehyn hallitus ei hyväksy sitä että näin saavutetut palkankorotukset automaattisesti leviäisivät muille henkilöstöryhmille.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on päätöksessään todennut että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa Tehy-pöytäkirjan valmistelun yhteydessä.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksestä media on tehnyt sen johtopäätöksen että Tehy-sopimus on laiton. Sopimus on sitova ja mielestäni laillinen. Laittomasti toimivat työnantajat jotka kohtelevat palkanmaksussaan syrjivästi samaa työtä tekeviä työntekijöitään. Asiasta käydään oikeutta työnantajaa kohtaan Paraisilla.
Tilanne että samaa työtä tekevillä on erilainen palkkaus riippuen siitä mihin ammattiliittoon kuuluu, on täysin kestämätön.
Ennen tätä vuotta minulla on ollut käsitys työehtosopimusten palkankorotuksista periaate että vuoroin vieraissa käydään. Tehy on solminut hyviä sopimuksia jotka ovat olleet kaikkien hoitotyöntekijöiden hyväksi. Samaa ovat tehneet myös JHL ja SAK. SAK-laiset ovat myös vaatineet ja saaneet hoitotyöläisille paremmat palkankorotukset kuin mitä tehyläiset olivat jo sopineet.
Nämä ovat omia mielipiteitäni ja niiden hyväksi pyrin vaikuttamaan, myös tällä blogikirjoittelulla. Työläisiä ollaan.
Tehy-sopimuksen korotukset tuli työtaistelu-uhan ja työtaistelutoimien seurauksena. Tehyn hallitus ei hyväksy sitä että näin saavutetut palkankorotukset automaattisesti leviäisivät muille henkilöstöryhmille.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on päätöksessään todennut että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa Tehy-pöytäkirjan valmistelun yhteydessä.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksestä media on tehnyt sen johtopäätöksen että Tehy-sopimus on laiton. Sopimus on sitova ja mielestäni laillinen. Laittomasti toimivat työnantajat jotka kohtelevat palkanmaksussaan syrjivästi samaa työtä tekeviä työntekijöitään. Asiasta käydään oikeutta työnantajaa kohtaan Paraisilla.
Tilanne että samaa työtä tekevillä on erilainen palkkaus riippuen siitä mihin ammattiliittoon kuuluu, on täysin kestämätön.
Ennen tätä vuotta minulla on ollut käsitys työehtosopimusten palkankorotuksista periaate että vuoroin vieraissa käydään. Tehy on solminut hyviä sopimuksia jotka ovat olleet kaikkien hoitotyöntekijöiden hyväksi. Samaa ovat tehneet myös JHL ja SAK. SAK-laiset ovat myös vaatineet ja saaneet hoitotyöläisille paremmat palkankorotukset kuin mitä tehyläiset olivat jo sopineet.
Nämä ovat omia mielipiteitäni ja niiden hyväksi pyrin vaikuttamaan, myös tällä blogikirjoittelulla. Työläisiä ollaan.
maanantai 11. tammikuuta 2010
Myymälävarkaudet
YLE:n tänään julkaiseman uutisen mukaan oikeusministeriö ehdottaa, että paatuneille myymälävarkaille voitaisiin määrätä porttikielto kauppaan. Myymälävarkauksien ja näpistyksen määrä kasvoi viime vuonna ennätystasolle. Oikeusministeriön mukaan kasvu on seurausta talousahdingosta.
Porttikielto on kannatettava ajatus. Oikeusministeriö olisi voinut ottaa myös kantaa ihmisten talousahdinkoon. Hallituksen toimenpiteet pulassa olevien ihmisten hyväksi ovat olleet vähäisiä. Rahaa kyllä löytyy ylimitoitettuihin verohelpotuksiin.
Heikompiosaisten taloudellisen tilanteen kohentaminen on tärkeää. Perustoimeentulon nostaminen on elvyttävää, rahat menevät kulutukseen. Lisähyötynä siitä seuraa myymälävarkauksien vähentyminen. Verohelpotusten lisäeurot menevät enempi säästämiseen.
Porttikielto on kannatettava ajatus. Oikeusministeriö olisi voinut ottaa myös kantaa ihmisten talousahdinkoon. Hallituksen toimenpiteet pulassa olevien ihmisten hyväksi ovat olleet vähäisiä. Rahaa kyllä löytyy ylimitoitettuihin verohelpotuksiin.
Heikompiosaisten taloudellisen tilanteen kohentaminen on tärkeää. Perustoimeentulon nostaminen on elvyttävää, rahat menevät kulutukseen. Lisähyötynä siitä seuraa myymälävarkauksien vähentyminen. Verohelpotusten lisäeurot menevät enempi säästämiseen.
Työttömiä ei saa asettaa toisiaan vastaan
Julkisuuteen on usein pulpahtanut vaatimus, että vain niiden työttömien perusturvaa pitäisi korottaa, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa eli eivät kuulu työttömyyskassaan. SAK:n mielestä tällainen tilanne olisi kestämätön. On käsittämätöntä, että valtio voisi asettaa kansalaisensa niin eriarvoiseen asemaan, että se kustantaisi työttömyyspäivärahaa vain osalle työttömiä. Valtio tukisi enemmän työttömiä, jotka eivät ole ottaneet työttömyysturvavakuutusta työttömyyskassasta. SAK:n mielestä kaikkien työttömien perusturvaan tarvitaan korotus. Valtion on kohdeltava työttömiä tasavertaisesti eikä työttömiä saa asettaa toisiaan vastaan.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat olisivat hyvätuloisia eikä heidän työttömyysturvaansa pitäisi korottaa. Tuhannen euron kuukausipalkkaa saaneen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on 733 euroa kuukaudessa, josta tietysti maksetaan vielä verot. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on 1070 euroa kuukaudessa. Näitä työttömiä ei voi kutsua hyvätuloisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja perusturvaa saavia työnhakijoita ei saa asettaa vastakkain. Sosiaaliturvajärjestelmää ei voi kehittää siten, että otetaan toisilta työttömiltä ja annetaan toisille. Siitähän ansio- ja perusturvan välisen rahoitusyhteyden purkamisessa olisi kyse. Julkisuudessa on myös väitetty, että nykyinen järjestelmä kasvattaa työttömien tuloeroja. Se ei pidä paikkaansa. Laskentamallista johtuen yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiopäivärahaa 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat olisivat hyvätuloisia eikä heidän työttömyysturvaansa pitäisi korottaa. Tuhannen euron kuukausipalkkaa saaneen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on 733 euroa kuukaudessa, josta tietysti maksetaan vielä verot. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on 1070 euroa kuukaudessa. Näitä työttömiä ei voi kutsua hyvätuloisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja perusturvaa saavia työnhakijoita ei saa asettaa vastakkain. Sosiaaliturvajärjestelmää ei voi kehittää siten, että otetaan toisilta työttömiltä ja annetaan toisille. Siitähän ansio- ja perusturvan välisen rahoitusyhteyden purkamisessa olisi kyse. Julkisuudessa on myös väitetty, että nykyinen järjestelmä kasvattaa työttömien tuloeroja. Se ei pidä paikkaansa. Laskentamallista johtuen yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiopäivärahaa 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
perjantai 8. tammikuuta 2010
Kansa patistaa hallitusta työttömyyden hoitoon
Kansalaisten mielestä hallituksen tärkein tehtävä on nyt työllisyyden parantaminen. YLE:n 6.1. julkaiseman kyselyn mukaan työllisyyden edistämistä pidetään tärkeänä. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia arvioi hallituksen onnistuneen työllisyyden hoidossa heikosti. Hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi kansalaiset listasivat työllisyyden parantamisen. Peräti 21 prosenttia pitää työllisyyden edistämistä hallituksen tärkeimpänä tehtävänä. Terveyspalvelut ilmoitti tärkeimmäksi 16 prosenttia vastanneista.
Hallituksen toiminnan arvioinnissa heikoimman arvosanan hallitus saa kansalaisten mielestä juuri tärkeimmässä eli työllisyyden hoidossa. Huoli työllisyydestä saattaa liittyä siihen, että ollaan huolissaan hyvinvointivaltiosta ja hyväksi havaitun suomalaisen elämäntavan jatkumisesta.
Synkimpien ennusteiden mukaan työttömyys nousee peräti 14 prosenttiin. Pahimmillaan jopa yli 400 000 suomalaista olisi vailla työtä. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut voimakasta. Yksi hallituksen suurimmista virheistä on ollut sen ripustautuminen kiinni hallitusohjelmaan. Hallitus ei ole asettanut työllisyyden hoitoa tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hallituksen työllisyysmäärärahat ovat vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisäresursseja 100 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorten syrjäytymisuhka on otettava vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi SDP on esittänyt työllisyysperusteisiin investointeihin 30 me. Lisäksi vaihtoehtobudjetti sisälsi toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden tukemiseksi ja uuden kasvun vahvistamiseksi.
Hallituksen toiminnan arvioinnissa heikoimman arvosanan hallitus saa kansalaisten mielestä juuri tärkeimmässä eli työllisyyden hoidossa. Huoli työllisyydestä saattaa liittyä siihen, että ollaan huolissaan hyvinvointivaltiosta ja hyväksi havaitun suomalaisen elämäntavan jatkumisesta.
Synkimpien ennusteiden mukaan työttömyys nousee peräti 14 prosenttiin. Pahimmillaan jopa yli 400 000 suomalaista olisi vailla työtä. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut voimakasta. Yksi hallituksen suurimmista virheistä on ollut sen ripustautuminen kiinni hallitusohjelmaan. Hallitus ei ole asettanut työllisyyden hoitoa tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hallituksen työllisyysmäärärahat ovat vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisäresursseja 100 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorten syrjäytymisuhka on otettava vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi SDP on esittänyt työllisyysperusteisiin investointeihin 30 me. Lisäksi vaihtoehtobudjetti sisälsi toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden tukemiseksi ja uuden kasvun vahvistamiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)