Hallitus ei tue hyvinvointipalvelujen säilyttämistä

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa 15.9.2009 vuoden 2010 talousarviokeskustelussa sanottiin että "merkittävin elvytyslinjaus on se että hyvinvointipalvelujen tasosta pidetään kiinni". Terveys- ja sosiaalipalveluista vastaavat kuitenkin kunnat. Hallitus on jättänyt tukematta kuntia, jolloin kunnat joutuvat korottamaan verotustaan tai leikkaamaan hyvinvointipalveluistaan.

Koko ryhmäpuheenvuoro oli perusteetonta sanahelinää ja kokoomuksen ylistystä.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa kuntien peruspalveluiden turvaamiseen esitetään valtionosuuksiin 500 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaisi noin 100 euroa asukasta kohden. Tällä korotetulla valtionosuudella voidaan kunnissa parantaa vanhusten hoitoa, huolehtia perusterveyden-hoidon tasosta ja panostaa lastenpalveluihin. Kuntien lisäraha vähentää myös tarvetta veronkorotuksiin ja lomautuksiin sekä ylivelkaantumiseen.

Esittämänsä lisäpanostukset sosialidemokraatit kattavat tekemillään veroesityksillä.

Herää ministeri Katainen

Näillä sanoilla otsikoi SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson kirjoituksensa sdp.fi -sivuilla. Hän kiinnitti huomiota OECD:n aktiivista työvoimapolitiikkaa suosittaneeseen katsaukseen. Maailmantalouden tilaa käsittelevä katsaus julkistettiin 18.11.

Katsauksen mukaan Suomi on työllistämistoimissa OECD:n jäsenmaiden häntäpäässä. Finanssikriisinä alkanut taantuma on entistä selvemmin muotoutumassa työttömyyskriisiksi. Ensi vuonna ylitetään 10 % raja työttömyysasteessa. Tilanne Suomessa on vähintään yhtä huono kuin muissa OECD-maissa.

OECD:n raportin valossa Suomen toimet ovat jääneet vähäisiksi työttömyyden alentamiseksi ja sen seurausvaikutusten lieventämiseksi. Järjestö vertaa kriisin lieventämiseksi suunniteltua harkinnanvaraista rahankäyttöä 20 jäsenmaassaan. Suomea vähemmän ovat työttömyyskriisin torjuntaan panostaneet vain Itävalta ja Belgia. Suomessa tähän tarkoitukseen käytetään vain muutama prosenttiyksikön sadasosa bruttokansantuotteesta, Ruotsissa 0,17 prosenttia ja Puolassa ja Portugalissa yli 0,30 prosenttia kokonaistuotannosta.

 Työministeri Anni Sinnemäen mukaan aktiivisiin työllistämistoimiin käytettävät rahat eivät ensi vuonna kasva läheskään samassa suhteessa työttömyyden kanssa. Suomessa näihin tarkoituksiin käytetään 560 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 590 miljoonaa euroa.

 Jukka Gustafsson kommentoi katsauksen tarkoittavan sitä että nyt täytyy aktivoida, kouluttaa, ja tukea työttömiä ja työttömyysuhan alaisia jotta laman selän taittuessa he ovat valmiina työelämään. SDP linjana voimakas työvoimapolitiikka on ollut laman alusta saakka, esittäen voimakkaita lisäyksiä koulutukseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. SDP on esittänyt muun muassa 150 miljoonan euron lisäystä aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin vuodelle 2010.

 – Hallitus ei ole tehottomalla veroelvytyksellä onnistunut talouspolitiikassa. Se ei sen paremmin ole onnistunut riittämättömillä panoksillaan työllisyyspolitiikassa. EU:n komissio kritisoi Suomea tehottomasta elvytyksestä. Kritiikki valui kuin vesi hanhen selästä valtiovarainministerin laittaessa eduskunnassa selitysmyllyn pyörimään. Miten kauan Euroopan valtiovarainministereiden rankkauksessa pahasti romahtanut Katainen aikoo taistella talouden asiantuntijoita vastaan? Gustafsson kysyy.

 Tutkimusten mukaan aktivoivalla työttömyyspolitiikalla ei työllistetä. Kuitenkin tästä on paljon sosiaalista hyötyä työttömille, jotka ovat olleet siihen tyytyväisiä. Aktivoinnin kohteena on parikymmentä prosenttia työttömistä.

 Myös näitä asioita käsiteltiin tämänpäiväisessä Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin! – seminaarissa Salon lukiossa. Talouspolitiikan aiheena oli elvytyksellä takaisin kestävälle kasvu-uralle. Asiantuntijana oli Kuntaliiton suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento. Itse osallistuin hyvinvointipolitiikan ryhmään aiheena Suomi - pohjoismainen hyvinvointivaltio? Seminaari kesti kuusi tuntia. Takapuoli hieman puutui, mutta kannatti osallistua mielenkiintoiseen seminaariin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogi

Sain tämän linkin Saija Karniston sivuilta.  Katso PTL:n blogi.  Paljon tärkeisiin asioihin puuttuvaa tekstiä.

Työttömyyspäiväraha

Demarit esittävät, että työttömyyspäiväraha nostettaisiin kahdella eurolla 27,63 euroon päivältä. Kuukaudessa se tarkoittaa tuen määräksi 594 euroa nykyisen keskimääräisen 551 euron sijaan. Korotus aiheuttaa arviolta 120 miljoonan euron lisäkustannukset.

Työttömyyspäiväraha on ällistyttävän alhainen. Ihmetyttää miten joku tulee sillä toimeen. Tietysti lisäksi tulevat toimeentulotuki ja asumistuki. Etuuksien lisääminen kuitenkin vähentää toimeentulotuen määrää.  Toimeentulon ylärajaa pitää nostaa.  Eikö päiväraha voisi olla niin suuri että lisärahaa ei tarvitsisi hakea muualta.

Eilen julkistetun OECD:n katsauksen mukaan Suomen taloudessa on nähty yksi suurimmista romahduksista OECD- alueella. Syynä on talouden riippuvuus kansainvälisestä teollisuustuotteiden kaupasta. Työttömyyden OECD ennustaa nousevan ensi vuonna 9,7 prosenttiin tämän vuoden 8,3 prosentista. Ennusteen mukaan työttömyys pysyy 9,7 prosentissa vielä vuonna 2011. Ennuste on pessimistisempi kuin Jyrki Kataisen johtaman valtionvarainministeriön. 9,7 % merkitsee noin 270 000 työtöntä. Jotkut ennustavat työttömyyden nousevan ensi kesänä 300 000 henkilöön.

Hallituksen veroelvytys

Jyrki Katainen tuntuu olevan ehtymätön lähde näihin blogikirjoituksiini. Hän puolustaa hallituksen verohelpotuksia. Hallitusohjelmaa sovittaessa ja verohelpotuksista päätettäessä ei tiedetty mitään nykyisestä kriisistä. Nyt verohelpotukset on nimetty uudestaan elvytykseksi. Useat asiantuntijat ovat sanoneet että verohelpotukset eivät elvytä vaan tulojen lisäys siirtyy säästämiseen. Säästäminen on nyt noussut. Jyrki Katainen on sanonut että säästämisen nousu olisi tapahtunut ilman verohuojennuksiakin. Verohelpotukset koskevat hyvätuloisia. Heidän säästäminen lisääntyy. Huono-osaiset eivät paljoakaan maksa valtion veroja. Heille ei ole mitään hyötyä verohelpotuksista.

Tiistaina 3.11. EU:n komissio kritisoi talousennusteessa Suomen hallituksen tapaa hoitaa elvytystä. Komission arviossa kerrataan, että Suomessa on käytetty elvytysrahoista 80 prosenttia veronkevennyksiin. Koska kotitaloudet ovat lisänneet säästämistä, kevennykset eivät ole tuoneet merkittävää elvyttävää vaikutusta kotimarkkinoille. Vastaavasti hallitus on käyttänyt muita unionin jäsenmaita vähemmän elvytysvaraa julkisiin investointeihin.

Torstaina Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan mukaan elvytys on muuttunut miinusmerkkiseksi. Elvytyksen idea on se, että tilapäisesti lisätään julkisia menoja vaikeimman vaiheen aikana. Sitä ei ole tapahtumassa Suomessa. Pääasiassa hallitus on keskittynyt veroelvytykseen ja menojen lisäyksen osuus on hyvin pieni. Tuomalan mukaan Katainen on ymmärtänyt elvytyksen väärin. Tuomalan mukaan elvytyksen idea on se, että tilapäisesti lisätään julkisia menoja vaikeimman vaiheen aikana. Mitään tutkimusnäyttöä hän ei löydä sille, että verotuksen keventäminen parantaisi työllisyyttä. Suomen verotuksen räikeimmäksi epäkohdaksi Tuomala nimeää pääomatulojen ja ansiotulojen eriytymisen vuonna 1993. Ylimmissä tuloluokissa verot itse asiassa tulojen mukana laskevat. Suomessa on regressiivinen verotus, jos lasketaan ansioverot ja pääomaverot yhteen. Vääryyttä pahensi vuoden 2005 verouudistus, jossa osinkotuloille annettiin verovapaus 90 000 euroon saakka.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitanen sanoo, että kun rahaa on vähemmän, on entistäkin tärkeämpää, että sitä käytetään oikein: luodaan uusia työpaikkoja ja pidetään huolta perusasioista: palveluista ja ihmisten hyvän ja turvallisen elämän peruseväistä. Viitasen mukaan tällainen hallituksen talouspolitiikka ei käytännössä katsoen elvytetä lainkaan.

Hallitus on linjauksillaan pakottanut monet kunnat korottamaan verotusta. Tämä syö veronkevennysten tehoa. Samalla verotuksen progressiivisuus laimenee. Salossa on esitetty että kunnallisveroa ei koroteta. Tämä lisää velkaa ja palvelujen karsimista.

Maahanmuuttopolitiikka

     Inspiraation lähteitä löytyy aina vain lisää. Tämänpäiväinen tulee AamuTV:stä, jossa Tommi Laitio Demos Helsingistä kertoi maahanmuutosta. Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Se on tosiasia, joka on tunnustettava. Suomi on osa EU:ta ja väestö liikkuu. Suomen on hoidettava humanitaarinen velvoitteensa. Suomi ei voi laittaa rajoja kiinni ja sitä tuskin kukaan toivoo. Suomalaiset muuttavat pois maasta ja Suomeen tulee lisää muuttajia. Lisääntyvä maahanmuutto tuo tullessaan ongelmia. Pitää hyväksyä se että Suomesta tulee erilainen yhteiskunta, monimuotoisempi.  Väestö monipuolistuu.
     Tässä ei auta kiukuttelu, että me ei haluta. Kiukuttelijat ovat takertuneet menneisyyteen: me ei haluta muuttaa tätä yhteiskuntaa. Muutos kuitenkin tulee. Pitää pohtia millainen tuleva yhteiskunta ja yhteinen arki ovat.
     Pitää suhteuttaa Suomen pakolaisten määrä esim. Ruotsiin tai koko Euroopan yhteisöön. Meillä pakolaisuus on pientä. Esim. Espanjaan ja Italiaan tulvii laivoilla kymmeniä tuhansia pakolaisia. Välillä täyteen ahdetut laivat menevät nurin ja pakolaiset hukkuvat. Tällaiset laivoilla tulevat pakolaiset ovat myös kansainvälisen organisoidun rikollisuuden kohteita.
     Suomeen tulee paljon maahanmuuttajia perheiden yhdistämisen vuoksi. Pitää luoda toimivia perheitä. Joku poliisi tosin vihjaili että perheiden yhdistämisen vuoksi maahan muuttavista suurin osa tulee väärin perustein. Tämä on kuitenkin yksittäinen mielipide, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Toki väärinkäytöksiä tapahtuu. Mitä tapahtuu jos minä esitän jonkun raflaavan mielipiteen maahanmuuttajista? Löytyy varmaan usea joka lainaa mielipidettäni totena ja lyö lisää löylyä kiukaalle.
     Maahanmuuttopolitiikassa on toki virheitä tehty. Niiden korjaamiseen tulee suhtautua kiihkottomasti eikä teilata koko systeemiä. Sosiaalisia ongelmia syntyy. Ei kuitenkaan pidä kauhistella tilannetta. Esimerkiksi kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia pitää antaa lisätukea.
     Rasismia on kun hyökätään yksittäistä ihmisryhmää vastaan, esim. rodun, ihonvärin, uskonnon tai kansalaisuuden perusteella. Mielestäni rasismia ja muukalaisuusvastaisuutta löytyy Suomi24 –kirjoitteluissa Salon keskustelualueella. AamuTV:ssä toi mielipiteensä myös Muutos 2011 –edustaja. Ryhmä aikoo perustaa poliittisen puolueen ja luulen että sen kannattajiksi ryhtyvät kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Marjatta Halkilahti ja Tapio Äyräväinen, molemmat Muurlasta. Heidän kummankin asenteensa maahanmuuttajiin ovat mielestäni höyrypäistä. Jos haluatte tirkistellä heidän älyttömiä mielipiteitään, googlatkaa. Kaiken huippu on se että Marjatan mielestä tarvitaan turvahälytin maahanmuuttajien vuoksi jotta voi kulkea vapaasti Salon kaduilla.
     Tulevaisuus on aina epävarmaa ja tulevaisuuden Suomi on erilainen. Mielestäni maahanmuuttajat ovat hyödyllinen osa yhteiskuntaa.

Katainen kirjoitti lööperiä

Jyrki Katainen kirjoitti tiistaina 3.11. Turun Sanomien yliössä mielipiteitä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Jyrkin puheet ja teot ovat kuin eri maailmasta.
Jyrkin mukaan meidän tulee keskittyä yhteiskunnan huolenpidossa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. Artikkelissa Jyrki kehuu kuinka hallitus on keskittynyt kansaneläkeläisten, opiskelijoiden ja minimipäivärahoilla elävien auttamiseen. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut kuinka hän ja hallitus kohtelee vähäosaisia.  Katainen puhuu tässä asiassa täyttä paskaa.
Olen seurannut Antero Leppäsen sivuilta hänen ajatuksiaan. Antero kertoo miten Katainen ilmestyy olohuoneisiimme selittämään, miten ihana hallitus on. "Tämän häränlannan (bulshit) nielee noin 22,5 prosenttia kansalaisista."
Antero tuo myös esille mielestäni tärkeän asian: " Demareja armahtamatta on todettava, että maan hallitusten viimeisten kymmenen vuoden linja on ollut jopa karmivan selkeä. Helsingin Sanomat kertoi siitä tänään 1.11. sivuillaan otsikolla: Rikkaimpien kärki on keventänyt verotustaan vuosikymmenessä. Tuhannen eniten tienanneen (sekä ansio- ja pääomatulot) veroprosentti laski yhdeksällä prosenttiyksiköllä aikajaksolla 1999 (56%) - 2009 (45%). "

JHL 85

Olin tänään kokouksessa ja syömässä Patarouvassa Joensuunkadulla.  Ruoka oli hyvää.   JHL 85:n (Salon seudun terveydenhuoltoalan ammattiosasto JHL ry.) puheenjohtajaksi valittiin Kalle Määttänen.  Minut valittiin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuodelle 2010.

Vanhuksia kupataan

Salo aikoo maksattaa osan vanhustenhoidon kustannuksista asiakkailla itsellään muuttamalla Särkisalon vanhainkodin ja Paukkulakodin tehostetun palveluasumisen taloiksi. Rahaa säästyy sillä palvelutalossa asiakas itse maksaa ison osan kustannuksista.

MTV3 Uutiset kertoi 1.11. miten palveluasuminen nielee vanhusten rahat. Laitoksessa hoitomaksuun kuuluu kaikki ruuasta ja asumisesta lääkkeisiin asti. Palvelutalossa voi käydä niin että vanhuksen rahat eivät riitäkään elämiseen. Ylimeneviin kustannuksiin monet saavat toimeentulotukea. Asukas ei saa useinkaan edes eläkkeensaajan asumistukea palvelutalon vuokraan. Asumistuki on kiinni myös omaisuudesta. Monella voi olla mökki tai vastaava, jolloin pitää turvautua omaisuuden myyntiin. Jotkut pienituloiset vanhukset ovat keränneet pesämunaa lapsilleen ja se uhkaa kulua palvelumaksuihin.

Palvelutalojen asukkaille ei välttämättä jää omaa käyttörahaa. Heidät pitäisi saada samalle viivalle laitoshoidon asukkaiden kanssa. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan päättäjien toimenpiteitä.