Hallituksen ehdotus energiaverouudistuksesta on johtanut laajaan keskusteluun. Hallituksen esityksen pohjana on se että energiaverojen kiristämisellä korvataan työnantajien KELA-maksujen poistamisesta budjettiin aiheutettu 800 miljoonan euron vaje.
Veronkorotusten maksajiksi joutuvat tavalliset kansalaiset. On arveltu että sähkölämmitteisessä omakotitalossa verojen nousu olisi noin 250 € vuodessa. Tämä korotus koskee kovasti etenkin yksinelävän, pienellä eläkkeellä elävän lesken kukkaroa, joka haluaa elää vanhuuden päivät omassa omakotitalossaan. Tämä asia on unohtunut kokonaan hallitukselta. Hallitus tilasi VTT:ltä lausunnon verojen kohdistuksesta. Verouudistuksen vaikutuksista tulonjakoon ei pohdittu.
Hallituksen esitys lisää hiilidioksidipäästöjä. Maakaasun veron korotuksen jälkeen Varsinais-Suomi saa unohtaa toiveensa maakaasuputken jatkamisesta Turkuun. Maakaasulla olisi haluttu korvata kivihiilen polttoa. Kivihiili on huomattavasti saastuttavampi kuin maakaasu. Lisäksi maakaasun sähkön- ja lämmöntuotannon suhde on edullisempaa kuin kivihiilen.
Energiaverouudistuksen johdosta kaukolämpöverkkoyhtiöt muuttavat energialähdettään. Kun maakaasuveron portaittainen veronkorotus tulee voimaan, tilalle tulee runsaampi kivihiilen käyttö. Esim. Helsinkiin ei voida kuvitella kuljetettavan tarpeeksi uusiutuvaa energiaa.
Turvevoimalat tarvitsevat puuhaketta toimiakseen. Puupohjainen energialähde on uusiutuvampaa kuin turve. Verouudistuksen tavoitteen mukaisesti uusiutuvaa energian käyttöä pitää lisätä. Suunnitteilla on monta hakevoimalaa, joita valtio tukee taloudellisesti. Salon Seudun Sanomisssa hakevoimalan johtaja kehui kuinka he pystyvät hakettamaan jopa tukkipuita. Puuhakkeen lisääntyvä kysyntä johtaa metsäteollisuuden raaka-aineen hinnan nousuun.
Hallituksen esittämän verouudistuksen vaikutukset ovat monimutkaiset. Tällaista tutkimusta hallitus ei ole teettänyt. Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan vain se miten saada lisää rahaa valtion kassaan.
perjantai 24. syyskuuta 2010
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Thatcherismia
Olen jo aikaisemmin kirjoittanut miten valtiovarainministeri Jyrki Katainen talouspolitiikassaan perustelee ideoitaan paljolti Margaret Thatcherin ajatuksiin. Thatcherin lisäksi Kataisen guruna on valtionvarainministeriön Martti Hetemäki. Vai onko niin että Hetemäki vain mielistelee Kataisen ajatuksia (sammakoita).
Kalevi Sorsa Säätiö julkaisi hiljattain artikkelisarjansa ensimmäisen osan: Thatcherilta lainattu vero-oppi, jonka kirjoitti Tampereen Yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Artikkelissaan hän kirjoittaa Kataisen ja Hetemäen johtaman verotyöryhmän edistämästä ajatuksesta verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.
Katainen ja hänen taustajoukkonsa näyttävät aidosti uskovan verotuksen painopisteen siirtämisen maagisiin vaikutuksiin. Tuomala kummeksuu miten työryhmän asiantuntijoiden suositukset voivat olla saman suuntaiset. Työryhmän perustelut linjaukselle eivät liity mitenkään asiaan tai sitten ne ovat tunnettuja väärinkäsityksiä. Tutkimuksista ei löydy perusteluja sille että kulutuksen verotus olisi vähemmän haitallista talouskasvun kannalta kuin tulojen verotus.
Työryhmän mukaan tuloverotus rasittaa kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia. Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös vientiä. Mikään maa ei kuitenkaan pärjää pitkään muiden kustannuksella ikään kuin verottamalla tuontia ja tukemalla vientiä.
Verotyöryhmä tavoittelee ympäristö- jaenergiaveroilla tuplahyötyä: ympäristö- ja terveyshyötyjen lisäksi tuottoja voidaan käyttää verojen alentamiseen. Tuomalan mukaan ei ole mahdollista että ympäristöverot toimisivat päästöjä vähentäen ja lisää verotuloja keräten. Työryhmä ei mitenkään perustele, miksi verotus olisi ympäristöasioissa parempi kuin normit.
Verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen ei Tuomalan mukaan ole löytynyt vaikutusta työttömyyteen. Aihepiirin eturivin tutkijat ovat päätyneet siihen, ettei tämän painopisteen muuttamiselle löydy mitään kummallisempia työllisyysvaikutuksia.
Katainen puolusti energiaverotuksen kiristäm,istä työn verottamisen sijaan painottaen että ympäristöveroissa jokaisella on mahdollisuus valita, kuinka paljon veroja maksaa. Samana päivänä Aamulehdessä Katainen kehotti laskemaan asunnoissa lämpötilaa ja sitä kautta välttämään energialaskun kohoamista. Näinkö Katainen paikkaisi KELA-maksun poistamisesta johtuvia puuttuvia verotuloja, kysyy Tuomala.
Tuomalan mukaan ideologiset amatöörit muotoilevat tällä hetkellä suomalaisen veropolitiikan linjoja. Minun oma mottoni voisi olla että ammu päivässä alas yksi Kataisen heittämä ajatus taivaalta.
Kalevi Sorsa Säätiö julkaisi hiljattain artikkelisarjansa ensimmäisen osan: Thatcherilta lainattu vero-oppi, jonka kirjoitti Tampereen Yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Artikkelissaan hän kirjoittaa Kataisen ja Hetemäen johtaman verotyöryhmän edistämästä ajatuksesta verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.
Katainen ja hänen taustajoukkonsa näyttävät aidosti uskovan verotuksen painopisteen siirtämisen maagisiin vaikutuksiin. Tuomala kummeksuu miten työryhmän asiantuntijoiden suositukset voivat olla saman suuntaiset. Työryhmän perustelut linjaukselle eivät liity mitenkään asiaan tai sitten ne ovat tunnettuja väärinkäsityksiä. Tutkimuksista ei löydy perusteluja sille että kulutuksen verotus olisi vähemmän haitallista talouskasvun kannalta kuin tulojen verotus.
Työryhmän mukaan tuloverotus rasittaa kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia. Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös vientiä. Mikään maa ei kuitenkaan pärjää pitkään muiden kustannuksella ikään kuin verottamalla tuontia ja tukemalla vientiä.
Verotyöryhmä tavoittelee ympäristö- jaenergiaveroilla tuplahyötyä: ympäristö- ja terveyshyötyjen lisäksi tuottoja voidaan käyttää verojen alentamiseen. Tuomalan mukaan ei ole mahdollista että ympäristöverot toimisivat päästöjä vähentäen ja lisää verotuloja keräten. Työryhmä ei mitenkään perustele, miksi verotus olisi ympäristöasioissa parempi kuin normit.
Verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen ei Tuomalan mukaan ole löytynyt vaikutusta työttömyyteen. Aihepiirin eturivin tutkijat ovat päätyneet siihen, ettei tämän painopisteen muuttamiselle löydy mitään kummallisempia työllisyysvaikutuksia.
Katainen puolusti energiaverotuksen kiristäm,istä työn verottamisen sijaan painottaen että ympäristöveroissa jokaisella on mahdollisuus valita, kuinka paljon veroja maksaa. Samana päivänä Aamulehdessä Katainen kehotti laskemaan asunnoissa lämpötilaa ja sitä kautta välttämään energialaskun kohoamista. Näinkö Katainen paikkaisi KELA-maksun poistamisesta johtuvia puuttuvia verotuloja, kysyy Tuomala.
Tuomalan mukaan ideologiset amatöörit muotoilevat tällä hetkellä suomalaisen veropolitiikan linjoja. Minun oma mottoni voisi olla että ammu päivässä alas yksi Kataisen heittämä ajatus taivaalta.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Kuningattaren sienikeitto
Sain tänään sienimetsässä saaliiksi männynleppärouskuja, joista tuli yli litra toukattomia, pilkottuja sieniä. Erittäin kiinteämaltoisia, sienet eivät huvenneet paljoakaan paistettaessa.
Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa kuningatar vieraili Suomessa. Hänelle tarjottiin männynleppärouskukeittoa. Kuningatar ihastui kovasti ja siitä lähtien keittoa on nimitetty Kuningattaren sienikeitoksi. Luin tämän tarinan kauan sitten, enkä nyt löytänyt lähdettä. Netistäkään ei ole apua. Seuraavassa on löytämäni ohje leppärouskukeitolle (Ulla Kyrklund).
½ l pilkottuja leppärouskuja
1 l vettä
1 - 1½ tl suolaa
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
persiljaa
1. Keitä sieniä miedolla lämmöllä vähintään ½ t suolavedessä kannellisessa kasarissa.
2. Siivilöi. Ota liemi ja sienipalat talteen.
3. Sulata voi kasarissa ja sekoita siihen vehnäjauhot. lisää vähitellen sienilientä huolellisesti hämmentäen. Jatka keittämistä miedolla lämmöllä vielä n. 15 min.
4. Lisää kerma ja keitä vielä vähän aikaa miedolla lämmöllä, kunnes keitto sakenee. Korista keitto lopuksi persiljasilpulla.
Vihje: Talteen otetut sienipalat voidaan lisätä keittoon tai niistä voi valmistaa esim. lämpimiä voileipiä.
Seuraavassa on sienikeitto-ohje äitini synnyinpitäjästä.
Rautulainen tattikeitto
nuoria tatteja
ohraryynejä
vettä
maitoa
voita
suolaa
Ohraryynejä keitetään vedessä kypsäksi. Joukkoon hämmennetään peratut ja pilkotut tatit, maito ja voi. Keitto saa kiehua kypsäksi ja maustetaan lopuksi suolalla (Mauri Korhonen).
Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa kuningatar vieraili Suomessa. Hänelle tarjottiin männynleppärouskukeittoa. Kuningatar ihastui kovasti ja siitä lähtien keittoa on nimitetty Kuningattaren sienikeitoksi. Luin tämän tarinan kauan sitten, enkä nyt löytänyt lähdettä. Netistäkään ei ole apua. Seuraavassa on löytämäni ohje leppärouskukeitolle (Ulla Kyrklund).
½ l pilkottuja leppärouskuja
1 l vettä
1 - 1½ tl suolaa
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
persiljaa
1. Keitä sieniä miedolla lämmöllä vähintään ½ t suolavedessä kannellisessa kasarissa.
2. Siivilöi. Ota liemi ja sienipalat talteen.
3. Sulata voi kasarissa ja sekoita siihen vehnäjauhot. lisää vähitellen sienilientä huolellisesti hämmentäen. Jatka keittämistä miedolla lämmöllä vielä n. 15 min.
4. Lisää kerma ja keitä vielä vähän aikaa miedolla lämmöllä, kunnes keitto sakenee. Korista keitto lopuksi persiljasilpulla.
Vihje: Talteen otetut sienipalat voidaan lisätä keittoon tai niistä voi valmistaa esim. lämpimiä voileipiä.
Seuraavassa on sienikeitto-ohje äitini synnyinpitäjästä.
Rautulainen tattikeitto
nuoria tatteja
ohraryynejä
vettä
maitoa
voita
suolaa
Ohraryynejä keitetään vedessä kypsäksi. Joukkoon hämmennetään peratut ja pilkotut tatit, maito ja voi. Keitto saa kiehua kypsäksi ja maustetaan lopuksi suolalla (Mauri Korhonen).
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Jyrki Katainen on häpeissään
Tämän päivän Savon Sanomien verkkolehden mukaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen myöntää tehneensä virheen verratessaan Venäjän taloutta Hollantiin, mutta häntä harmittaa tapa, jolla lausunnosta nostettiin Suomessa kohu.
– Häpesin sitä hirveästi suomalaisten puolesta. Tulkitsen niin, että osa mediasta arvioi minun tahallaan haastaneen riitaa Venäjän kanssa. Sellainen ei ole medialta järkevää ajattelua, että kuvitellaan keskeisen ministerin tekevän niin.
Hän moittii, että juttuja tehdään perehtymättä tosiasioihin ja keksimällä motiiveja. – Tosiasiat saattavat tietenkin vesittää hyvän jutun, Katainen sättii.
Katainen oli sanonut että Venäjä ei ole suurvalta taloudessa. Venäjän talouden vertaaminen Hollantiin oli karkea virhe. Ei tämä nyt ole riidan haastamista Venäjän kanssa vaan Kataisen suusta päässyt sammakko. Sammakkoja päästeli myös ulkoministeri Alexander Stubb. Katainen korjasi puhettaan myöhemmin että Venäjän talous on Espanjan luokkaa. Myöhemmin on ilmennyt että Venäjän talous on jotain Englannin ja Ranskan luokkaa, eli talousmahtina suurvaltaluokkaa. Venäjä on ansainnut paikkansa G8-joukossa. Venäjän talous nousee voimakkaasti ja sen suhteellinen asema jatkossa nousee.
Kataisen pitäisi olla häpeissään omasta sammakostaan, ei suomalaisten puolesta. En minä tunne että asiassa minun puolestani pitäisi olla häpeissään. Sama koskee myös mediaa. Tuskin kukaan ajattelee että Kataisen sammakko on riidan haastamista. Jos media sanoisi että Katainen todella haastaa riitaa Venäjän kanssa niin asiasta olisi syntynyt paljon suurempi häly. Media on ollut tosi ihmeissään Kataisen sammakosta ja tosiaan pohtii miksi Katainen tämmöistä puhuu. Moitteet Kataisen puheesta ovat menneet hukkaan kuin vesi valuu hanhen selästä.
Uutispäivä Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kirjoitti asiasta viime perjantaina otsikolla: "Hei, me ollaan pöljiä!" Hänen mukaansa jos Katainen ei pysty arvioimaan valtion suuruusluokkaa niin millaisia virhearvioita on hänen esittelemässään ensi vuoden talousarviossa? Katainen puhuu ongelmista mutta ei kai sentään hänen itsensä pidä niitä luoda. Kataisen tietämättömyys Venäjän taloudesta haittaa suomalaisten yritysten toimintaa Venäjällä, siis luo ongelmia. Suomella on maine että meillä on hyvä Venäjän tuntemus. Kataisen puheen jälkeen tällaista käsitystä on enää vaikea perustella.
Alexander Stubb sanoi haastattelussa että meillä on kaksi mustaa pistettä ulkopoliittisessa keskustelussa. Ne ovat Nato ja Venäjä. Stubb toivoo että näistä kahdesta asiasta voitaisiin keskustella avoimesti ja rehellisesti ilman minkäänlaisia ennakkoasenteita ja faktapohjalta. Stubbin mukaan kyse on myrsky vesilasissa. Mustat pisteet ovat pelkästään kokoomuksen, miksi mustista pisteistä pitää kaikkien suomalaisten kärsiä. Eikö kokoomus voisi hoitaa asian jotenkin sisäisesti.
Tämän päivän Turun Sanomien yliössä Katainen kertoo hallituksen tavoitteista työurien pidentämisestä ja etenkin siitä miten opiskeluaikoja voisi lyhentää. Katainen kirjoittaa hienosti tavoitteista mutta ei mitään keinoista. Uskon että Katainen tarjoaa pelkästään keppiä.
– Häpesin sitä hirveästi suomalaisten puolesta. Tulkitsen niin, että osa mediasta arvioi minun tahallaan haastaneen riitaa Venäjän kanssa. Sellainen ei ole medialta järkevää ajattelua, että kuvitellaan keskeisen ministerin tekevän niin.
Hän moittii, että juttuja tehdään perehtymättä tosiasioihin ja keksimällä motiiveja. – Tosiasiat saattavat tietenkin vesittää hyvän jutun, Katainen sättii.
Katainen oli sanonut että Venäjä ei ole suurvalta taloudessa. Venäjän talouden vertaaminen Hollantiin oli karkea virhe. Ei tämä nyt ole riidan haastamista Venäjän kanssa vaan Kataisen suusta päässyt sammakko. Sammakkoja päästeli myös ulkoministeri Alexander Stubb. Katainen korjasi puhettaan myöhemmin että Venäjän talous on Espanjan luokkaa. Myöhemmin on ilmennyt että Venäjän talous on jotain Englannin ja Ranskan luokkaa, eli talousmahtina suurvaltaluokkaa. Venäjä on ansainnut paikkansa G8-joukossa. Venäjän talous nousee voimakkaasti ja sen suhteellinen asema jatkossa nousee.
Kataisen pitäisi olla häpeissään omasta sammakostaan, ei suomalaisten puolesta. En minä tunne että asiassa minun puolestani pitäisi olla häpeissään. Sama koskee myös mediaa. Tuskin kukaan ajattelee että Kataisen sammakko on riidan haastamista. Jos media sanoisi että Katainen todella haastaa riitaa Venäjän kanssa niin asiasta olisi syntynyt paljon suurempi häly. Media on ollut tosi ihmeissään Kataisen sammakosta ja tosiaan pohtii miksi Katainen tämmöistä puhuu. Moitteet Kataisen puheesta ovat menneet hukkaan kuin vesi valuu hanhen selästä.
Uutispäivä Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kirjoitti asiasta viime perjantaina otsikolla: "Hei, me ollaan pöljiä!" Hänen mukaansa jos Katainen ei pysty arvioimaan valtion suuruusluokkaa niin millaisia virhearvioita on hänen esittelemässään ensi vuoden talousarviossa? Katainen puhuu ongelmista mutta ei kai sentään hänen itsensä pidä niitä luoda. Kataisen tietämättömyys Venäjän taloudesta haittaa suomalaisten yritysten toimintaa Venäjällä, siis luo ongelmia. Suomella on maine että meillä on hyvä Venäjän tuntemus. Kataisen puheen jälkeen tällaista käsitystä on enää vaikea perustella.
Alexander Stubb sanoi haastattelussa että meillä on kaksi mustaa pistettä ulkopoliittisessa keskustelussa. Ne ovat Nato ja Venäjä. Stubb toivoo että näistä kahdesta asiasta voitaisiin keskustella avoimesti ja rehellisesti ilman minkäänlaisia ennakkoasenteita ja faktapohjalta. Stubbin mukaan kyse on myrsky vesilasissa. Mustat pisteet ovat pelkästään kokoomuksen, miksi mustista pisteistä pitää kaikkien suomalaisten kärsiä. Eikö kokoomus voisi hoitaa asian jotenkin sisäisesti.
Tämän päivän Turun Sanomien yliössä Katainen kertoo hallituksen tavoitteista työurien pidentämisestä ja etenkin siitä miten opiskeluaikoja voisi lyhentää. Katainen kirjoittaa hienosti tavoitteista mutta ei mitään keinoista. Uskon että Katainen tarjoaa pelkästään keppiä.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Suomi on veroparatiisi
Aikaisemmissa kirjoituksissani asetin otsikon kysymyksenä. Pari päivää sitten eduskunnan tarkastusvaliokunta julkisti tilaamansa tutkimuksen harmaasta taloudesta. Tutkimuksen tekijä sanoo, että Suomi on eräänlainen veroparatiisi. "Suomi tarjoaa turvallisen sijoituspaikan niille, jotka haluavat kiertää ulkomailla veroja tai sijoittaa tänne rikollista rahaa." Sijoitusten nimettömyys tekee Suomesta veroparatiisivaltion, joka ei pysty valvomaan omia verovelvollisiaan eikä antamaan tietoja muille valtioille. Sijoittajien nimettömyyden mahdollistava hallintarekisterijärjestelmä tekee Suomestakin veroparatiisivaltion.
Edellisessä kirjoituksessani kerroin miten valtionvarainministeriön työryhmä haluaa laajentaa hallintarekisterijärjestelmää koskemaan myös suomalaisten sijoittamista osakkeisiin. Keväällä hallitus esitti eduskunnalla osakerahastoihin sijoittamista hallintarekisterillä. Hallitus perustelee muutoksia sillä että näin saadaan osakepörssiin ja sijoitusrahastoihin useita satoja miljoonia euroja. Totta kai rahaa virtaa sisään jos voi toimia nimettömänä ja ei tarvitse maksaa veroja.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimus oli tänään Salon Seudun Sanomien pääkirjoituksessa otsikolla: Harmaan talouden iso kakku.
Edellisessä kirjoituksessani kerroin miten valtionvarainministeriön työryhmä haluaa laajentaa hallintarekisterijärjestelmää koskemaan myös suomalaisten sijoittamista osakkeisiin. Keväällä hallitus esitti eduskunnalla osakerahastoihin sijoittamista hallintarekisterillä. Hallitus perustelee muutoksia sillä että näin saadaan osakepörssiin ja sijoitusrahastoihin useita satoja miljoonia euroja. Totta kai rahaa virtaa sisään jos voi toimia nimettömänä ja ei tarvitse maksaa veroja.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tutkimus oli tänään Salon Seudun Sanomien pääkirjoituksessa otsikolla: Harmaan talouden iso kakku.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Valtionvarainministeriö hääräilee
STT:n uutisessa tänään valtionvarainministeriön työryhmä esittää suomalaisille sijoittajille mahdollisuutta toimia nimettömänä hallintarekisterin avulla. Hallintarekisteri pitäisi laajentaa myös suomalaisten sijoittajien käyttöön, ehdottaa professori Eva Liljeblom. Arvopaperikeskuksen omistajaluetteloihin merkitään varsinaisen omistajan sijaan omaisuudenhoitajan nimi. Ulkomaiset sijoittajat ovat saaneet käyttää hallintarekisteriä jo parikymmentä vuotta.
Liljeblom selvitti asiaa valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Liljeblomin mukaan muutos alentaisi suomalaisten sijoittajien selvityskustannuksia ja edistäisi osakkeiden vaihdettavuutta. Se vähentäisi omistuksen avoimuutta, koska omistaja voi olla nimettömänä hallintarekisterissä.
Ehdotus lisää suurituloisten mahdollisuutta veronkiertoon ja veronkierron selvittäminen vaikeutuu. Miksi sijoittajat haluavat pysyä nimettömänä? Joissain pörssiyhtiöissä voi herätä kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Kuka omistaa suomalaisen yhtiön? Kuka on yhtiön päätösten takana.
Liljeblom selvitti asiaa valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Liljeblomin mukaan muutos alentaisi suomalaisten sijoittajien selvityskustannuksia ja edistäisi osakkeiden vaihdettavuutta. Se vähentäisi omistuksen avoimuutta, koska omistaja voi olla nimettömänä hallintarekisterissä.
Ehdotus lisää suurituloisten mahdollisuutta veronkiertoon ja veronkierron selvittäminen vaikeutuu. Miksi sijoittajat haluavat pysyä nimettömänä? Joissain pörssiyhtiöissä voi herätä kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Kuka omistaa suomalaisen yhtiön? Kuka on yhtiön päätösten takana.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Ankeriaanpoikasten istutus
Juuri tulleen uutisen mukaan Etelä-Suomen sisävesiin istutetaan parhaillaan 150 000 parivuotiasta ankeriaanpoikasta. Nämä kastemadon kokoiset lasiankeriaat ovat suurta herkkua Englannissa ja Ranskassa. Ankeriaanpoikaset syntyvät Atlantin Sargassomerellä eivätkä ne ehdi suurpyynnin vuoksi Suomeen kasvamaan. Lisäksi jokien padot estävät ankeriaan nousun Suomen järviin. Englannissa syödään herkkuna harmaata tutisevaa ankeriashyytelöä. Ranskassa nautitaan lasiankeriaita spagetin tavoin. Suomessa ankeriasta syödään yli kymmenvuotiaina ja ne voivat kasvaa jopa viisikymmenvuotiaiksi.
Pikkupoikana naapuri toimitti kaikki saamansa ankeriaat perheelleni muka iljettävinä. Minulla oli ulkorakennuksen saunan seinässä naula, johon ripustin ankeriaan päästään kiinni. Aloitin nylkemisen tekemällä nahkaan kaulan ympäri viillon ja hohtimilla tarttuen ja vetämällä nahka lähti siististi irti kuten mateella. Paistettuna rasvainen ankerias on tosi hyvää. Tätä kausi päättyi aikanaan kun Kokemäen padot estivät ankeriaan nousun.
Viisitoistavuotiaasta alkaen tein usein aterian itselle, pikkuveljelle ja vanhemmilleni etenkin viikonloppuisin. Vanhempani olivat kiireellisiä kyläkauppiaita. Peruna ja kastike olivat perusruokaa. Lisäksi omalta viljelmältä salaattia, vihanneksia ja juureksia. Mansikoita, karviaisia, herukoita ja omenia sai puutarhasta ja lisäksi luonnon marjat ja sienet.
Nyt täytyy kehua itseä. Lukiolaisiässä (noin 40 vuotta sitten) tein marinoitua naudanlihasuikaleita. Valitettavasti kun ohjeita ei ollut pidin niitä huoneenlämmössä, mutta hyvää oli paistettuna. Minulla oli pieni herkkusienikasvattamo parina vuonna ja paistoin niitä kuivatuin ranskalaisin yrtein. Ensimmäinen satsi epäonnistui kun paistoin niitä liikaa. Lisää kehuja: tein täytekakkuja ja pitsoja, iltapalaa vanhempien kortti-iltoihin. Kerran haudutin puolentoista kilon naudan sisäfileetä miedossa uuninlämmössä neljä tuntia. Vanhemmat totesivat että näin hyvää lihaa he eivät ole koskaan nauttineet. Olin samaa mieltä eikä fileen syömiseen kulunut montaa päivää. Riimihärkä ei taas kelvannut, mutta siitä sai hyvää lihakastiketta. Yhtenä pääsiäisenä äiti oli kutsunut kuusi sukulaista syömään. Minun tehtäväni oli tehdä ruuat. Onnistunut ateria, josta sain kehuja mutta sitä ennen vanhempani häipyivät bingoon. Tosi nolo homma oli se kun olin pikkuveljen kanssa isän Taunuksella Tampereella ryyppäämässä. Yöllä tehtiin lehtipihvit ja aamulla pikkuveli kysyi missä auto on. Auto oli tallissa.
Sienessä kävin tosi innokkaasti. Pikkuveljen ja äidin kanssa meillä oli hyviä sienipaikkoja. En tykännyt marjastamisesta. Luonnon antimia oli saatavana tuoreena ja säilöttynä. 1980-luvun alussa sain äidin kanssa parissa päivässä lähialueelta 40 litran saavillisen tuoreita suppilovahveroita. Niiden kuivatus onnistui tosi hyvin ja tuloksena oli 12 litraa kuivattua suppilovahveroa, joita riitti moneksi vuodeksi, koska joka vuosi piti saada tuoreita sieniä. Intiaanikesän jälkeen 1980-luvun alkupuolella 3.10. syntyi uusi punikkitattisato. Sienikärpäsiä ei pakkasöitten jälkeen ollut, joten kaikki oli toukatonta. Piti tyhjentää äidin kanssa tattikorilliset auton lattialle ja vielä saatiin uudet korilliset. Rouskuja säilöttiin joka vuosi runsaasti. Kerran tein pelkästään suppilovahveroista pyöryköitä ja isä kysyi onko tässä sieniä.
Ankeriaanpoikasista alkaen tuli jaariteltua myös railakkaasta nuoruudesta. Joskus torilla näkee savustettua ankeriasta, harvemmin tuoretta. Lähes kolmenkympin kilohinta hirvittää, eikä ole tullut ostettua. Joka vuosi ilahduttaa kun lasiankeriaita istutetaan.
Pikkupoikana naapuri toimitti kaikki saamansa ankeriaat perheelleni muka iljettävinä. Minulla oli ulkorakennuksen saunan seinässä naula, johon ripustin ankeriaan päästään kiinni. Aloitin nylkemisen tekemällä nahkaan kaulan ympäri viillon ja hohtimilla tarttuen ja vetämällä nahka lähti siististi irti kuten mateella. Paistettuna rasvainen ankerias on tosi hyvää. Tätä kausi päättyi aikanaan kun Kokemäen padot estivät ankeriaan nousun.
Viisitoistavuotiaasta alkaen tein usein aterian itselle, pikkuveljelle ja vanhemmilleni etenkin viikonloppuisin. Vanhempani olivat kiireellisiä kyläkauppiaita. Peruna ja kastike olivat perusruokaa. Lisäksi omalta viljelmältä salaattia, vihanneksia ja juureksia. Mansikoita, karviaisia, herukoita ja omenia sai puutarhasta ja lisäksi luonnon marjat ja sienet.
Nyt täytyy kehua itseä. Lukiolaisiässä (noin 40 vuotta sitten) tein marinoitua naudanlihasuikaleita. Valitettavasti kun ohjeita ei ollut pidin niitä huoneenlämmössä, mutta hyvää oli paistettuna. Minulla oli pieni herkkusienikasvattamo parina vuonna ja paistoin niitä kuivatuin ranskalaisin yrtein. Ensimmäinen satsi epäonnistui kun paistoin niitä liikaa. Lisää kehuja: tein täytekakkuja ja pitsoja, iltapalaa vanhempien kortti-iltoihin. Kerran haudutin puolentoista kilon naudan sisäfileetä miedossa uuninlämmössä neljä tuntia. Vanhemmat totesivat että näin hyvää lihaa he eivät ole koskaan nauttineet. Olin samaa mieltä eikä fileen syömiseen kulunut montaa päivää. Riimihärkä ei taas kelvannut, mutta siitä sai hyvää lihakastiketta. Yhtenä pääsiäisenä äiti oli kutsunut kuusi sukulaista syömään. Minun tehtäväni oli tehdä ruuat. Onnistunut ateria, josta sain kehuja mutta sitä ennen vanhempani häipyivät bingoon. Tosi nolo homma oli se kun olin pikkuveljen kanssa isän Taunuksella Tampereella ryyppäämässä. Yöllä tehtiin lehtipihvit ja aamulla pikkuveli kysyi missä auto on. Auto oli tallissa.
Sienessä kävin tosi innokkaasti. Pikkuveljen ja äidin kanssa meillä oli hyviä sienipaikkoja. En tykännyt marjastamisesta. Luonnon antimia oli saatavana tuoreena ja säilöttynä. 1980-luvun alussa sain äidin kanssa parissa päivässä lähialueelta 40 litran saavillisen tuoreita suppilovahveroita. Niiden kuivatus onnistui tosi hyvin ja tuloksena oli 12 litraa kuivattua suppilovahveroa, joita riitti moneksi vuodeksi, koska joka vuosi piti saada tuoreita sieniä. Intiaanikesän jälkeen 1980-luvun alkupuolella 3.10. syntyi uusi punikkitattisato. Sienikärpäsiä ei pakkasöitten jälkeen ollut, joten kaikki oli toukatonta. Piti tyhjentää äidin kanssa tattikorilliset auton lattialle ja vielä saatiin uudet korilliset. Rouskuja säilöttiin joka vuosi runsaasti. Kerran tein pelkästään suppilovahveroista pyöryköitä ja isä kysyi onko tässä sieniä.
Ankeriaanpoikasista alkaen tuli jaariteltua myös railakkaasta nuoruudesta. Joskus torilla näkee savustettua ankeriasta, harvemmin tuoretta. Lähes kolmenkympin kilohinta hirvittää, eikä ole tullut ostettua. Joka vuosi ilahduttaa kun lasiankeriaita istutetaan.
torstai 20. toukokuuta 2010
Kaupankäyntivero
Kirjoitin 27.5.2009 Tobinin verosta jutussa Suomi veroparatiisiksi? Samalla kerroin myös pörssiverosta. Hiljattain YLE:n uutisessa G20 kokouksesta kerrottiin kaupankäyntiverosta. En löytänyt haulla kyseistä uutista. Sen sijaan löysin uutisen EU-komission kokouksesta 10.5., jossa se pistää vauhtia rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn. EU-komissio tulee selvittämään mahdollisuutta globaaliin transaktioveroon. Toivottavasti kaupankäyntivero koskee sekä Tobinin veroa että pörssiveroa.
Pörssiverosta sain toissa päivänä uutta tietoa Kimmo Kiljusen artikkelista. Euroopan sosialidemokraatit ovat vaatineet rahamarkkinaveroa, jossa arvopapereilla, johdannaisilla ja valtion obligaatioilla käytävälle kaupalle asetettaisiin liikevaihtovero. Se kattaisi julkisia menoja, loisi valvontaa, ehkäisisi spekulaatioita, olisi helppo kerätä ja olisi oikeudenmukainen.
Jos Suomessa olisi käytössä Lontoon pörssin 0,5 %:n leimavero, niin Helsingin pörssin 300 miljardin euron liikevaihto tuottaisi 1,5 miljardia euroa verotuloa. Kiljusen mukaan ei tarvitsisi mennä muiden veronmaksajien kukkarolla keräämään Kreikalle annettavaa tukea.
EU:n sisällä tuskin päästään yhteisymmärrykseen näistä veroista. Kunkin halukkaan valtion pitää itse tehdä tarpeelliset toimenpiteet itsenäisesti. On tyrmättävä ajatus että ei voida ottaa veroja käyttöön kun naapurikaan ei sitä tee. Ottamalla ko. verot käyttöön voidaan vaatia naapuria tekemään samoin.
Pörssiverosta sain toissa päivänä uutta tietoa Kimmo Kiljusen artikkelista. Euroopan sosialidemokraatit ovat vaatineet rahamarkkinaveroa, jossa arvopapereilla, johdannaisilla ja valtion obligaatioilla käytävälle kaupalle asetettaisiin liikevaihtovero. Se kattaisi julkisia menoja, loisi valvontaa, ehkäisisi spekulaatioita, olisi helppo kerätä ja olisi oikeudenmukainen.
Jos Suomessa olisi käytössä Lontoon pörssin 0,5 %:n leimavero, niin Helsingin pörssin 300 miljardin euron liikevaihto tuottaisi 1,5 miljardia euroa verotuloa. Kiljusen mukaan ei tarvitsisi mennä muiden veronmaksajien kukkarolla keräämään Kreikalle annettavaa tukea.
EU:n sisällä tuskin päästään yhteisymmärrykseen näistä veroista. Kunkin halukkaan valtion pitää itse tehdä tarpeelliset toimenpiteet itsenäisesti. On tyrmättävä ajatus että ei voida ottaa veroja käyttöön kun naapurikaan ei sitä tee. Ottamalla ko. verot käyttöön voidaan vaatia naapuria tekemään samoin.
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Työmarkkinapolitiikkaa
Elintarviketyöläisten lakon vuoksi 100 000 sikaa odottaa teurastusta. Sikaloiden omistajat murehtivat joutuvatko he lähettämään siat ongelmajätteenä Honkajoelle poltettavaksi. Siat kasvavat liikaa ja tulee eläinsuojelullisia ongelmia. Lakon osapuolet neuvottelevat eläinsuojeluasioista ja hätäteurastuksista valtakunnansovittelijan johdolla. Lakon työnantajaosapuolena ovat suuret lihanjalostuslaitokset ja teurastamot eivät sikalanomistajat. Ymmärrän sikalanomistajien huolen ja toivon etteivät he eivätkä siat joudu kärsimään lakosta.
Yrittäjien vastarinta Elinkeinoelämän keskusliiton toiminnalle vastustaa työehtoneuvottelujen koordinointia lisääntyy. Yrittäjätasolla kytee vastarinta EK:n tupokielteistä linjaa ja toisaalta palkkojen jäädyttämistä kohtaan. Elintarviketeollisuusliitto joutui lopettamaan työsulun, koska se ei saanut riittävästi työnantajia siihen mukaan. EK:sta on tullut suurelle joukolle jäsenyrittäjiä vieras. Alkuvuoden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa EK oli päällepäsmärinä 0,5 %:n palkankorotuskattoineen. EK oli mukana tavoitteineen myös ahtaajien lakossa.
Lakko-oikeus on kansalaisten perusoikeuksia. Suomi on sitoutunut lakko-oikeuteen mm. ILO:n yleissopimuksessa. Rikkurien käyttö on hyökkäys työntekijöiden lakko-oikeutta vastaan. Ahtaajien lakon yhteydessä Satamaoperaattoreiden johtaja sanoi tuovansa laivalastillisen rikkureita Virosta. EK:n neuvottelujohtaja Inkeroinen kannatti ajatusta. Samoin Facebook-ahtaajat ovat rikkureita.
Yrittäjien vastarinta Elinkeinoelämän keskusliiton toiminnalle vastustaa työehtoneuvottelujen koordinointia lisääntyy. Yrittäjätasolla kytee vastarinta EK:n tupokielteistä linjaa ja toisaalta palkkojen jäädyttämistä kohtaan. Elintarviketeollisuusliitto joutui lopettamaan työsulun, koska se ei saanut riittävästi työnantajia siihen mukaan. EK:sta on tullut suurelle joukolle jäsenyrittäjiä vieras. Alkuvuoden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa EK oli päällepäsmärinä 0,5 %:n palkankorotuskattoineen. EK oli mukana tavoitteineen myös ahtaajien lakossa.
Lakko-oikeus on kansalaisten perusoikeuksia. Suomi on sitoutunut lakko-oikeuteen mm. ILO:n yleissopimuksessa. Rikkurien käyttö on hyökkäys työntekijöiden lakko-oikeutta vastaan. Ahtaajien lakon yhteydessä Satamaoperaattoreiden johtaja sanoi tuovansa laivalastillisen rikkureita Virosta. EK:n neuvottelujohtaja Inkeroinen kannatti ajatusta. Samoin Facebook-ahtaajat ovat rikkureita.
tiistai 4. toukokuuta 2010
Työnantajien otteet koventuneet
Ensi yönä alkaa Suomen elintarviketyöläisen kuusi päivää kestävä lakko. SEL hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen. SEL:n mukaan sovintoesitys olisi edelleen heikentänyt liha- ja leipomoalojen työaikoja. Esimerkiksi leipomoalalle työaikamuutokset olisivat mahdollistaneet 48 tunnin ja kuuden päivän työviikot. Lakko koskee runsasta 80 ruokatehdasta ja vajaata 12 000:ta työntekijää. Lakon aikana tavoitteena on turvata vähintään suosituimpien tuotteiden saatavuus.
Elintarviketyönantajien on luovuttava esityksistään työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi. Elintarviketeollisuuden sopimuskiistassa on SAK:n hallituksen mukaan kyse työnantajien koventuneesta linjasta ja radikalisoitumisesta tällä sopimuskierroksella. Työnantajaliitot ovat alkaneet toteuttaa jyrkkää työnantajapolitiikkaa, jossa ei inhimilliselle näkemykselle ole sijaa. Työaikoihin kohdistettuja heikennyksiä elintarviketyönantaja yrittää vastuuttomasti ja keinoja kaihtamatta sementoida suomalaiseen työelämään. SAK:n hallitus edellyttää elintarviketyönantajien luopuvan heikennysvaatimuksistaan ja edesauttavan siten sopimuksen syntymistä.
Hiljattain elintarviketyönantajat julistivat kahden vuorokauden työsulun. Kohteeksi valittiin vain SEL:n jäsenet. Työnantajat olivat käyttäneet oikeudettomasti palkanlaskijoiden jäsenmaksuluetteloita. Tietoa ammattiliiton jäsenyydestä saa käyttää vain jäsenmaksun perintään ja SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa sanoo, että nyt elintarviketyönantajat ovat kehottaneet jäseniään rikkomaan lakia.
Työsulku sovittiin päättyväksi yhden vuorokauden jälkeen. Työnantajan leirissä työsulku ei saanut taakseen kaikkia yrityksiä. Työsulun keskeyttämisessä tarvittaan molemmat osapuolet. Sopimusehtona oli että tilanne ei vaikuta vuosilomapäiviin. Elintarviketyönantajan määräyksistä ei piitannut Saarioinen, joten Sahalahden ja Huittisten tehtaiden työntekijät osoittivat mieltään ulosmarssein.
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan työehtosopimustoiminnan ja työrauhasäännösten kehittämistarpeista. Työnantajapuoli haluaa muutoksia työrauhaa säätelevään lainsäädäntöön, avainalojen työtaisteluoikeuden rajoittamista, laittomista työtaisteluista langetettujen hyvityssakkojen korottamista ja mahdollisuutta tuomita liitto vahingonkorvauksiin.
Elintarviketyönantajien on luovuttava esityksistään työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi. Elintarviketeollisuuden sopimuskiistassa on SAK:n hallituksen mukaan kyse työnantajien koventuneesta linjasta ja radikalisoitumisesta tällä sopimuskierroksella. Työnantajaliitot ovat alkaneet toteuttaa jyrkkää työnantajapolitiikkaa, jossa ei inhimilliselle näkemykselle ole sijaa. Työaikoihin kohdistettuja heikennyksiä elintarviketyönantaja yrittää vastuuttomasti ja keinoja kaihtamatta sementoida suomalaiseen työelämään. SAK:n hallitus edellyttää elintarviketyönantajien luopuvan heikennysvaatimuksistaan ja edesauttavan siten sopimuksen syntymistä.
Hiljattain elintarviketyönantajat julistivat kahden vuorokauden työsulun. Kohteeksi valittiin vain SEL:n jäsenet. Työnantajat olivat käyttäneet oikeudettomasti palkanlaskijoiden jäsenmaksuluetteloita. Tietoa ammattiliiton jäsenyydestä saa käyttää vain jäsenmaksun perintään ja SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa sanoo, että nyt elintarviketyönantajat ovat kehottaneet jäseniään rikkomaan lakia.
Työsulku sovittiin päättyväksi yhden vuorokauden jälkeen. Työnantajan leirissä työsulku ei saanut taakseen kaikkia yrityksiä. Työsulun keskeyttämisessä tarvittaan molemmat osapuolet. Sopimusehtona oli että tilanne ei vaikuta vuosilomapäiviin. Elintarviketyönantajan määräyksistä ei piitannut Saarioinen, joten Sahalahden ja Huittisten tehtaiden työntekijät osoittivat mieltään ulosmarssein.
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan työehtosopimustoiminnan ja työrauhasäännösten kehittämistarpeista. Työnantajapuoli haluaa muutoksia työrauhaa säätelevään lainsäädäntöön, avainalojen työtaisteluoikeuden rajoittamista, laittomista työtaisteluista langetettujen hyvityssakkojen korottamista ja mahdollisuutta tuomita liitto vahingonkorvauksiin.
sunnuntai 21. maaliskuuta 2010
Energiasäästölamput
Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari on 19.3. ottanut esille energiansäästölamppujen ongelmat käytössä ja kierrätyksessä.
Vaikka lampuille on asetettu kirkkautta ja lamppujen elinikää koskevat standardit, monet kuluttajat ovat pettyneet, sillä moni lamppu ei täytä ilmoitettuja standardeja. Lamput saattavat syttyä liian hitaasti ja valon määrä sekä lampun elinikä saattavat poiketa siitä mitä pakkauksessa on ilmoitettu.
Myös lamppujen kierrätyksessä on ilmennyt ongelmia. Moni elohopeaa sisältävä lamppu saattaa päätyä sekajätteen mukana ympäristöön. Vähittäiskaupat voisi velvoittaa vastaanottamaan myrkyllisiä energiansäästölamppuja samalla tavalla kuin myrkyllisiä paristoja.
Minulla yksi lamppu kesti kolme kuukautta ja toinen yhden vuoden. Niiden mainostettiin kestävän kahdeksan vuotta. Vein rikkinäiset lamput Halikon Prismaan. Varmaan muutkin kaupat ottavat vastaan energiasäästölamppuja. Kokemukseni on että lamppujen valaistusteho ei vastaa ilmoitettua, vaikka olen ostanut kalliita merkkilamppuja. Tämän hetken akuutti ongelma on se ettei eteisen valaisin toimi vaikka kuinka vaihtaisi lamppua tai sulakkeita.
Vaikka lampuille on asetettu kirkkautta ja lamppujen elinikää koskevat standardit, monet kuluttajat ovat pettyneet, sillä moni lamppu ei täytä ilmoitettuja standardeja. Lamput saattavat syttyä liian hitaasti ja valon määrä sekä lampun elinikä saattavat poiketa siitä mitä pakkauksessa on ilmoitettu.
Myös lamppujen kierrätyksessä on ilmennyt ongelmia. Moni elohopeaa sisältävä lamppu saattaa päätyä sekajätteen mukana ympäristöön. Vähittäiskaupat voisi velvoittaa vastaanottamaan myrkyllisiä energiansäästölamppuja samalla tavalla kuin myrkyllisiä paristoja.
Minulla yksi lamppu kesti kolme kuukautta ja toinen yhden vuoden. Niiden mainostettiin kestävän kahdeksan vuotta. Vein rikkinäiset lamput Halikon Prismaan. Varmaan muutkin kaupat ottavat vastaan energiasäästölamppuja. Kokemukseni on että lamppujen valaistusteho ei vastaa ilmoitettua, vaikka olen ostanut kalliita merkkilamppuja. Tämän hetken akuutti ongelma on se ettei eteisen valaisin toimi vaikka kuinka vaihtaisi lamppua tai sulakkeita.
Rasismin vastainen päivä
YK:n jäsenmaat viettävät rasismin vastaista päivää tänään sunnuntaina. Päivään huipentuu rasismin vastainen teemaviikko. Rasisminvastainen päivä sai alkunsa Etelä-Afrikassa tapahtuneen joukkomurhasta. Poliisi ampui 69 rauhanomaista mielenosoittajaa maaliskuussa 1960 Sharpevillen pikkukaupungissa. YK julisti maaliskuun 21. päivän rasismin vastaiseksi päiväksi vuonna 1966.
Pääministerin haastattelutunnilla Matti Vanhanen puuttui Suomessa vellovaan kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Vanhanen vaati ensi kevään eduskuntavaaleihin nollatoleranssia rasismiin.
Vanhasen mielestä yhdenkään puolueen ei pidä suvaita ehdokkaiden rasismia. Vanhanen ilmaisi myös tukensa tappouhkauksia saaneelle maahanmuuttoministerille Astrid Thorsille. Pääministerin mielestään on itsestään selvää, että koko hallitus tukee Thorsin linjauksia. Thors noudattaa koko hallituksen ohjelmaa, ja hänellä on kaikkien ministereiden tuki.
Harvemmin tulee kehuttua Vanhasta, mutta tämä on hieno puuttuminen Thorsia vastaan kohdistettuun kritiikkiin.
SDP:n Jutta Urpilainen toisti esittämänsä jyrkän tuomion ministeri Thorsiin kohdistuneelle uhkailulle ja rasismille. Minusta maahanmuuttopolitiikasta pitää käydä avointa keskustelua - niin sen mahdollisuuksista kuin haasteista, mutta nimittely ja uhkailu eivät sitä ole, sanoo Urpilainen
Pääministerin haastattelutunnilla Matti Vanhanen puuttui Suomessa vellovaan kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Vanhanen vaati ensi kevään eduskuntavaaleihin nollatoleranssia rasismiin.
Vanhasen mielestä yhdenkään puolueen ei pidä suvaita ehdokkaiden rasismia. Vanhanen ilmaisi myös tukensa tappouhkauksia saaneelle maahanmuuttoministerille Astrid Thorsille. Pääministerin mielestään on itsestään selvää, että koko hallitus tukee Thorsin linjauksia. Thors noudattaa koko hallituksen ohjelmaa, ja hänellä on kaikkien ministereiden tuki.
Harvemmin tulee kehuttua Vanhasta, mutta tämä on hieno puuttuminen Thorsia vastaan kohdistettuun kritiikkiin.
SDP:n Jutta Urpilainen toisti esittämänsä jyrkän tuomion ministeri Thorsiin kohdistuneelle uhkailulle ja rasismille. Minusta maahanmuuttopolitiikasta pitää käydä avointa keskustelua - niin sen mahdollisuuksista kuin haasteista, mutta nimittely ja uhkailu eivät sitä ole, sanoo Urpilainen
maanantai 8. maaliskuuta 2010
SATA-komitean tulokset
Kirjailija Seppo Helminen kertoi viime Halikon Sanomissa pettymyksestään sata-komitean tuloksiin kun tämä ei pystynyt ottamaan kantaa perustoimeentuloturvan korotukseen. Toimeentuloturvan korotuksen esteeksi hän nimesi ay-liikkeen, joka pitää kiinni vastaavasta korotuksesta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Kirjailija Helminen kertoi että hänellä ei enää riitä tukea ay-liikkeelle, AKT:lle ja ahtaajille.
Komitean yhtenä tavoitteena oli perustoimeentulon korottaminen. Syynä siihen, että komitea ei ole puuttunut tavoitteen saavuttamiseen, on se että komitea on ottanut huomioon hallituksen talouspoliittisen linjauksen. Jyrki Katainen verohelpotuksineen on estänyt komitean mahdollisuuksia sosiaaliturvan parantamiseen ja nyt komitean esityksiin ei ole löytynyt rahaa.
Kirjailija Helmisen perusturvaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien asettaminen vastakkain on käsittämätöntä. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1070 euroa kuukaudessa. Yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiosidonnaista 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Kirjailija Helminen on uskonut sinisilmäisesti hallituksen hapatukseen.
Komitean yhtenä tavoitteena oli perustoimeentulon korottaminen. Syynä siihen, että komitea ei ole puuttunut tavoitteen saavuttamiseen, on se että komitea on ottanut huomioon hallituksen talouspoliittisen linjauksen. Jyrki Katainen verohelpotuksineen on estänyt komitean mahdollisuuksia sosiaaliturvan parantamiseen ja nyt komitean esityksiin ei ole löytynyt rahaa.
Kirjailija Helmisen perusturvaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien asettaminen vastakkain on käsittämätöntä. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 1070 euroa kuukaudessa. Yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiosidonnaista 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Kirjailija Helminen on uskonut sinisilmäisesti hallituksen hapatukseen.
torstai 25. helmikuuta 2010
Potkut tupakan poltosta
Säkylässä ja Köyliössä on otettu kovat keinot käyttöön taistelussa tupakointia vastaan, kertoo Satakunnan Kansa. Säkylän ja Köyliön terveysasemilta saa potkut rivakasti, jos tupakoi työaikana. Kuudesta tupakasta saa potkut, jos jokaisesta jää kiinni.
Porkkanaa tarjottiin ensin, nyt sitten keppiä. Jos henkilöllä on tietty työaika, johon ei ole määritelty tupakointitaukoja, niin on selvää, että tupakalla käyminen on pois työajasta. Se ei ole reilua tupakoimattomia kohtaan, ylilääkäri Markku Kumlander sanoo Satakunnan kansalle.
Kumlander sanoo olevansa valmis antamaan tupakoinnista potkut. Terveydenhuollon kuntayhtymä säännöt ovat kieltäneet tupakoinnin työntekijöiltä vuodesta 2005 lähtien.
Halikon sairaalassa mä oon varmaan ensimmäinen joka saa potkut tupakanpolton takia. Ihmetyttää kovasti kenellä on kiinnostusta seurata toisen tupakan polttoa.
Porkkanaa tarjottiin ensin, nyt sitten keppiä. Jos henkilöllä on tietty työaika, johon ei ole määritelty tupakointitaukoja, niin on selvää, että tupakalla käyminen on pois työajasta. Se ei ole reilua tupakoimattomia kohtaan, ylilääkäri Markku Kumlander sanoo Satakunnan kansalle.
Kumlander sanoo olevansa valmis antamaan tupakoinnista potkut. Terveydenhuollon kuntayhtymä säännöt ovat kieltäneet tupakoinnin työntekijöiltä vuodesta 2005 lähtien.
Halikon sairaalassa mä oon varmaan ensimmäinen joka saa potkut tupakanpolton takia. Ihmetyttää kovasti kenellä on kiinnostusta seurata toisen tupakan polttoa.
tiistai 9. helmikuuta 2010
Pahojen ilmojen manaajat
Tulevia kriisiaikoja ovat ennustaneet etenkin valtionvarainministeriön virkamiehet johtajanaan Jyrki Katainen. Heidän tehtävänään on tuoda esiin erilaisia skenaarioita ja tulevia uhkakuvia. Pitää tietenkin suunnitella miten kriiseistä selvitään.
Eläkeneuvotteluryhmä ja työelämän kehittämistä pohtiva työryhmä pääsivät sopuun asioista, jotka pidentävät työuria kolmella vuodella, mikä oli hallituksen tavoitteena työryhmiä perustaessaan. EK:n johtaja Timo Laatunen harmitteli että eläkeneuvotteluryhmässä ei päästy sopimukseen kaikista aiheista. Jyrki Katainen sanoi että neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Näkee selvästi kenen asioita Katainen ajaa. Miten vaalirahoitus vaikuttaa asiaan? Katainen varoo vahingoittamasta puolue- ja vaalirahoituksen perusteita. Valtionvarainministeriön Raimo Sailas totesi työurien pidentämisessä pitää tavoitella neljään vuoteen.
VM:n kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoo, että Suomi on talouskriisin jäljiltä syvässä suossa. Suomen julkisen talouden tila on Pekkarisen mukaan osoittautumassa selvästi arvioitua synkemmäksi ja erityisesti tämä heikkeneminen koskettaa valtion taloutta.
Tänään Matti Vanhanen antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2010. Hänen mukaansa Suomi on kansakuntana elämässä yli varojensa. Vanhanen sanoi, että hallitus pitää kiinni aiemmista ratkaisuista niin tulo- kuin menopuolellakin. Hallitus takertuu jääräpäisesti vanhoihin budjettiraameihin huolimatta nykyisestä työttömyyskriisistä. YLE:n internet-sivuilla ei ollut mitään mainintaa opposition kannanotoista. TV-uutisissa sentään olivat esillä kumpikin pääoppositiopuolue.
Valtiovarainministeriön 1.2.2010 julkaiseman raportin laskelmat osoittavat, että ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä noin 8 mrd. euron ylijäämään. Tämä ylijäämä jakautuu useammalle vuodelle. Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta tulisi vahvistaa keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa ja loput seuraavalla kaudella. Raportin oletuksena että veroaste on vakio. Hallituskauden aikana on hyväosaisten tuloveroja alennettu yli 3 miljardia euroa ja nyt VM pohjaa raporttinsa siihen että veroaste pysyy samana. Hyväosaisten on osallistuttava suuremmalla osuudella julkistalouden hoitoon, mitä on vaatinut jopa jotkut hallituksen ministerit.
Pahan ilman lintuja on riittänyt pilvin pimein. Palaan asiaan myöhemmin.
Eläkeneuvotteluryhmä ja työelämän kehittämistä pohtiva työryhmä pääsivät sopuun asioista, jotka pidentävät työuria kolmella vuodella, mikä oli hallituksen tavoitteena työryhmiä perustaessaan. EK:n johtaja Timo Laatunen harmitteli että eläkeneuvotteluryhmässä ei päästy sopimukseen kaikista aiheista. Jyrki Katainen sanoi että neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Näkee selvästi kenen asioita Katainen ajaa. Miten vaalirahoitus vaikuttaa asiaan? Katainen varoo vahingoittamasta puolue- ja vaalirahoituksen perusteita. Valtionvarainministeriön Raimo Sailas totesi työurien pidentämisessä pitää tavoitella neljään vuoteen.
VM:n kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoo, että Suomi on talouskriisin jäljiltä syvässä suossa. Suomen julkisen talouden tila on Pekkarisen mukaan osoittautumassa selvästi arvioitua synkemmäksi ja erityisesti tämä heikkeneminen koskettaa valtion taloutta.
Tänään Matti Vanhanen antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2010. Hänen mukaansa Suomi on kansakuntana elämässä yli varojensa. Vanhanen sanoi, että hallitus pitää kiinni aiemmista ratkaisuista niin tulo- kuin menopuolellakin. Hallitus takertuu jääräpäisesti vanhoihin budjettiraameihin huolimatta nykyisestä työttömyyskriisistä. YLE:n internet-sivuilla ei ollut mitään mainintaa opposition kannanotoista. TV-uutisissa sentään olivat esillä kumpikin pääoppositiopuolue.
Valtiovarainministeriön 1.2.2010 julkaiseman raportin laskelmat osoittavat, että ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä noin 8 mrd. euron ylijäämään. Tämä ylijäämä jakautuu useammalle vuodelle. Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta tulisi vahvistaa keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa ja loput seuraavalla kaudella. Raportin oletuksena että veroaste on vakio. Hallituskauden aikana on hyväosaisten tuloveroja alennettu yli 3 miljardia euroa ja nyt VM pohjaa raporttinsa siihen että veroaste pysyy samana. Hyväosaisten on osallistuttava suuremmalla osuudella julkistalouden hoitoon, mitä on vaatinut jopa jotkut hallituksen ministerit.
Pahan ilman lintuja on riittänyt pilvin pimein. Palaan asiaan myöhemmin.
tiistai 2. helmikuuta 2010
Katainen kehuu itseään
Jyrki Katainen kehui tänään itseään Turun Sanomien yliössä ilmeisesti Kokoomuksen puheenjohtajan roolissa. Katainen korostaa työurien pidentämistä. Mielipiteillään hän on työnantajien äänitorvi. Hän sanoo että eläköitymisiän nostamisesta on laaja yhteisymmärrys, mutta moittii kuitenkin niitä jotka vastustavat hänelle tärkeitä toimia työurien pidentämiseksi. Eläketyöryhmien aikaansaannosten ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen perusteella eläköitymisikä nousee kolmella vuodella, mikä oli keväällä asetettujen työryhmien tavoitteena.
Katainen kertoo että Kokoomus haluaa pitää huolta yhteisistä palveluista sekä pienituloisten etuuksista. Kuitenkin Kokoomus on ensimmäisenä leikkaamassa palveluita. Pienituloisten aseman parantamiseen Katainen ja hallitus eivät ole tehneet paljoakaan. Ylisuuret veronalennukset ovat taanneet ostovoimien kasvun, mutta alennukset ovat siirtyneet osin säästämiseen. Pienituloisten etuuksien lisääminen menisi suoraan kulutukseen ja olisi elvyttävämpää kuin veronalennukset. Työttömyyden hoidossa hallituksen toimenpiteet ovat olleet vaatimattomia vaikka Katainen toisin hehkuttaakin.
Katainen vaatii myös eläkeiän nostoa, minkä asian Matti Vanhanen toi esille Rukan hangilla hiihdettyään. Eläkeiän suoraviivainen nosto ei takaa työurien pidentymistä. Katainen väheksyy eläketyöryhmien aikaansaannoksia korostamalla eläkeiän nostoa.
Kataisen mukaan Kokoomuksen politiikka on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vastuullista. Onko tuloerojen huomattava kasvu oikeudenmukaista ja vastuullista? Köyhyysriskirajan alapuolella olevien joukossa niillä, joilla on mennyt taloudellisesti huonosti, menee hallituksen toimettomuuden vuoksi entistä huonommin.
Kyse on arvovalinnoista. Kataisen tekstistä näkee työnantajien ja hyväosaisten suosiminen.
Ylen uutisen mukaan Jyrki Katainen on pettynyt työmarkkinakeskusjärjestöjen tuloksettomiin eläkeneuvotteluihin. Eläketyöryhmien neuvottelut eivät olleet missään tapauksessa tuloksettomia. Katainen edelleen vähättelee Ahtialan työryhmän saavutuksia.
Katainen uhkailee että tuloksettomuus vaikuttaa keskusjärjestöjen puhevaltaan eläke- ja sosiaaliasioissa. Työurien pidentämisen vaihtoehdot ovat verojen korotus ja menoleikkaukset, Katainen pelottelee.
Katainen kertoo että Kokoomus haluaa pitää huolta yhteisistä palveluista sekä pienituloisten etuuksista. Kuitenkin Kokoomus on ensimmäisenä leikkaamassa palveluita. Pienituloisten aseman parantamiseen Katainen ja hallitus eivät ole tehneet paljoakaan. Ylisuuret veronalennukset ovat taanneet ostovoimien kasvun, mutta alennukset ovat siirtyneet osin säästämiseen. Pienituloisten etuuksien lisääminen menisi suoraan kulutukseen ja olisi elvyttävämpää kuin veronalennukset. Työttömyyden hoidossa hallituksen toimenpiteet ovat olleet vaatimattomia vaikka Katainen toisin hehkuttaakin.
Katainen vaatii myös eläkeiän nostoa, minkä asian Matti Vanhanen toi esille Rukan hangilla hiihdettyään. Eläkeiän suoraviivainen nosto ei takaa työurien pidentymistä. Katainen väheksyy eläketyöryhmien aikaansaannoksia korostamalla eläkeiän nostoa.
Kataisen mukaan Kokoomuksen politiikka on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vastuullista. Onko tuloerojen huomattava kasvu oikeudenmukaista ja vastuullista? Köyhyysriskirajan alapuolella olevien joukossa niillä, joilla on mennyt taloudellisesti huonosti, menee hallituksen toimettomuuden vuoksi entistä huonommin.
Kyse on arvovalinnoista. Kataisen tekstistä näkee työnantajien ja hyväosaisten suosiminen.
Ylen uutisen mukaan Jyrki Katainen on pettynyt työmarkkinakeskusjärjestöjen tuloksettomiin eläkeneuvotteluihin. Eläketyöryhmien neuvottelut eivät olleet missään tapauksessa tuloksettomia. Katainen edelleen vähättelee Ahtialan työryhmän saavutuksia.
Katainen uhkailee että tuloksettomuus vaikuttaa keskusjärjestöjen puhevaltaan eläke- ja sosiaaliasioissa. Työurien pidentämisen vaihtoehdot ovat verojen korotus ja menoleikkaukset, Katainen pelottelee.
torstai 28. tammikuuta 2010
Sairaanhoitopiiri kitsastelee
Viime lokakuussa sairaanhoitopiirin palkanmaksu viivästyi yhdellä päivällä. Tärkeän laskun maksamista varten nostin aamulla Visa-luotolla 250 € ja tästä aiheutui 7 € provisio.
Mennessäni töihin puhuttiin yleisesti että kaikki viivästymisestä johtuneet kulut korvataan. Neuvottelupäällikkö Tom Riski ilmoitti että sairaanhoitopiiri on varautunut mahdollisiin korvauksiin. Tein korvaushakemuksen hallintojohtaja Lauri Tannerille, joka hylkäsi korvaushakemukseni. Päätöksessään hän totesi että sairaanhoitopiirin ei ole näytetty olevan korvausvelvollisen. Perusteluissa hän mainitsi että sairaanhoitopiiri järjesti 15.10.2009 mahdollisuuden henkilökunnalleen saada palkkansa käteisenä. Tällaista tietoa ei kenelläkään Halikon sairaalassa ollut enkä jälkeenpäin löytänyt mitään tiedotetta asiasta. Mielestäni sairaanhoitopiirin velvollisuus korvata kuluni palkanmaksun viivästymisestä oli itsestään selvää.
Tein oikaisuvaatimuksen sairaanhoitopiirin hallitukselle. Asia oli esillä 26.1.2010. Oikaisuvaatimus ja hallituksen päätös on luettavissa osoitteessa http://vsshp.ktweb.fi/. Sieltä alasvetovalikosta valitset toimielimeksi hallituksen ja klikkaat painiketta Hae kokoukset. Klikkaat kokouspäivämäärää 26.1.20010. Pykälästä 7 Oikaisuvaatimus hallintojohtajan vahingonkorvausta koskevasta päätöksestä
näet hallituksen päätöksen, jonka liitteenä on tekemäni oikaisuvaatimus.
Hallituksen kokouksessa esittelijänä on ollut neuvottelupäällikkö Tom Riski, koska tein valituksen hallintojohtajan päätöksestä. Hylkäysesityksen perusteena on se että viivästyskoron lisäksi muuta korvausvastuuta ei palkanmaksun viivästyksestä ole säädetty ja että tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan tarkoitettu vahinkoja, jotka työntekijä on aiheuttanut omalla tuottamuksellaan tai laiminlyönnillään.
Koska palkanmaksu myöhästyi minä pidin tärkeänä laskun maksamista. Olenko aiheuttanut vahinkoja omalla tuottamuksellani tai laiminlyönnilläni? Tuntui hullulta lähteä taistelemaan tuulimyllyjä ja kahta lakimiestä vastaan. Tiesin etukäteen ettei tavallisella kansalaisella ole mitään mahdollisuuksia.
Olen sairaanhoitopiirissä ainoa, joka on tehnyt korvaushakemuksen palkanmaksun viivästymisestä. Sairaanhoitopiirillä on tuhansia työntekijöitä. Ovatko muut kärsineet hiljaa omat kulunsa? Miksi neuvottelupäällikkö hehkutti että sairaanhoitopiiri on varautunut korvauksiin, mikä asia oli työpaikalla esillä siten, että kaikki palkanmaksun viivästymisestä aiheutuneet kulut korvataan kuitteja vastaan palkkatoimistosta ?
Hallintojohtaja teki päätöksensä. Hallituksen kokouksessa neuvottelupäällikkö ja sairaanhoitopiirin johtaja tietysti puolustivat työkaveriaan.
Seitsemän euron korvauksesta on syntynyt liian suuri asia. Minun, kahden lakimiehen ja sairaanhoitopiirin hallituksen aikaa on kulunut pieneen asiaan. Pelkästään minun ja lakimiesten palkkaan on kulunut enemmän kuin seitsemän euroa.
Minulla on ollut muutaman euron moitteita Salon Osuuspankkia ja Suur-Seudun Osuuskauppaa kohtaan. Kummassakin tapauksessa sain tavallisen virkailijan toimesta heti korvauksen. Varmaan kummallakin yrityksellä on toimintaperiaatteena säilyttää hyvät suhteet asiakkaaseensa. Miksi samanlainen toimintatapa ei toimi sairaanhoitopiirissä? Koko asia vähentää luottamusta työnantajaa kohtaan ja aiheuttaa epäluottamusta ja kyynisyyttä. Eikö työnantajan tehtävänä ole pitää yllä työntekijän työtyytyväisyyttä, lisätä työntekijän työmotivaatiota ja parantaa työsuhdeilmapiiriä? Olen saanut hyvää kannustusta työkavereiltani. Tuntuu tosi ihmeelliseltä työnantajan jääräpäivyys asiassa. Varmaan pian sanon esimiehelleni että sä puhut ihan höperöä.
Pieni asia on aiheuttanut runsaasti mielipahaa minulle. Aikaa näiden tekstien kirjoittamiseen on kulunut tuntitolkulla. Pitäisikö asia viedä Turun hallinto-oikeuteen?
Mennessäni töihin puhuttiin yleisesti että kaikki viivästymisestä johtuneet kulut korvataan. Neuvottelupäällikkö Tom Riski ilmoitti että sairaanhoitopiiri on varautunut mahdollisiin korvauksiin. Tein korvaushakemuksen hallintojohtaja Lauri Tannerille, joka hylkäsi korvaushakemukseni. Päätöksessään hän totesi että sairaanhoitopiirin ei ole näytetty olevan korvausvelvollisen. Perusteluissa hän mainitsi että sairaanhoitopiiri järjesti 15.10.2009 mahdollisuuden henkilökunnalleen saada palkkansa käteisenä. Tällaista tietoa ei kenelläkään Halikon sairaalassa ollut enkä jälkeenpäin löytänyt mitään tiedotetta asiasta. Mielestäni sairaanhoitopiirin velvollisuus korvata kuluni palkanmaksun viivästymisestä oli itsestään selvää.
Tein oikaisuvaatimuksen sairaanhoitopiirin hallitukselle. Asia oli esillä 26.1.2010. Oikaisuvaatimus ja hallituksen päätös on luettavissa osoitteessa http://vsshp.ktweb.fi/. Sieltä alasvetovalikosta valitset toimielimeksi hallituksen ja klikkaat painiketta Hae kokoukset. Klikkaat kokouspäivämäärää 26.1.20010. Pykälästä 7 Oikaisuvaatimus hallintojohtajan vahingonkorvausta koskevasta päätöksestä
näet hallituksen päätöksen, jonka liitteenä on tekemäni oikaisuvaatimus.
Hallituksen kokouksessa esittelijänä on ollut neuvottelupäällikkö Tom Riski, koska tein valituksen hallintojohtajan päätöksestä. Hylkäysesityksen perusteena on se että viivästyskoron lisäksi muuta korvausvastuuta ei palkanmaksun viivästyksestä ole säädetty ja että tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan tarkoitettu vahinkoja, jotka työntekijä on aiheuttanut omalla tuottamuksellaan tai laiminlyönnillään.
Koska palkanmaksu myöhästyi minä pidin tärkeänä laskun maksamista. Olenko aiheuttanut vahinkoja omalla tuottamuksellani tai laiminlyönnilläni? Tuntui hullulta lähteä taistelemaan tuulimyllyjä ja kahta lakimiestä vastaan. Tiesin etukäteen ettei tavallisella kansalaisella ole mitään mahdollisuuksia.
Olen sairaanhoitopiirissä ainoa, joka on tehnyt korvaushakemuksen palkanmaksun viivästymisestä. Sairaanhoitopiirillä on tuhansia työntekijöitä. Ovatko muut kärsineet hiljaa omat kulunsa? Miksi neuvottelupäällikkö hehkutti että sairaanhoitopiiri on varautunut korvauksiin, mikä asia oli työpaikalla esillä siten, että kaikki palkanmaksun viivästymisestä aiheutuneet kulut korvataan kuitteja vastaan palkkatoimistosta ?
Hallintojohtaja teki päätöksensä. Hallituksen kokouksessa neuvottelupäällikkö ja sairaanhoitopiirin johtaja tietysti puolustivat työkaveriaan.
Seitsemän euron korvauksesta on syntynyt liian suuri asia. Minun, kahden lakimiehen ja sairaanhoitopiirin hallituksen aikaa on kulunut pieneen asiaan. Pelkästään minun ja lakimiesten palkkaan on kulunut enemmän kuin seitsemän euroa.
Minulla on ollut muutaman euron moitteita Salon Osuuspankkia ja Suur-Seudun Osuuskauppaa kohtaan. Kummassakin tapauksessa sain tavallisen virkailijan toimesta heti korvauksen. Varmaan kummallakin yrityksellä on toimintaperiaatteena säilyttää hyvät suhteet asiakkaaseensa. Miksi samanlainen toimintatapa ei toimi sairaanhoitopiirissä? Koko asia vähentää luottamusta työnantajaa kohtaan ja aiheuttaa epäluottamusta ja kyynisyyttä. Eikö työnantajan tehtävänä ole pitää yllä työntekijän työtyytyväisyyttä, lisätä työntekijän työmotivaatiota ja parantaa työsuhdeilmapiiriä? Olen saanut hyvää kannustusta työkavereiltani. Tuntuu tosi ihmeelliseltä työnantajan jääräpäivyys asiassa. Varmaan pian sanon esimiehelleni että sä puhut ihan höperöä.
Pieni asia on aiheuttanut runsaasti mielipahaa minulle. Aikaa näiden tekstien kirjoittamiseen on kulunut tuntitolkulla. Pitäisikö asia viedä Turun hallinto-oikeuteen?
tiistai 26. tammikuuta 2010
Pienituloisten reaalitulot laskivat
Tänään Tilastokeskuksen julkaisun mukaan pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 700 000 henkilöä, eli 13,2 prosenttia väestöstä vuonna 2008. Pienituloisuuden raja-arvona käytetty ns. köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta, mikä tarkoittaa noin 13 800 euroa yhden hengen taloudessa. Kuukaudessa raja on 1150 euroa.
Pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Katso kirjoitukseni lapsiperheiden köyhyydestä (24.12.) ja köyhyyden vastaisesta päivästä (17.10.).
Pienituloisten sisällä tuloerot kasvoivat ja yhä useamman pienituloisen tulotaso jäi entistä kauemmaksi keskivertotulonsaajasta. Pienituloisten reaaliset keskitulot laskivat vuodesta 2007.
Nuoret aikuiset ja vanhustaloudet kuuluivat selvästi muita ikäryhmiä useammin pienituloisiin. Pienituloisuusasteen kasvu 2000-luvulla on kohdistunut voimakkaimmin niihin väestöryhmiin, joiden pääasiallinen tulonlähde on tulonsiirrot.
Katso kirjoitukseni lapsiperheiden köyhyydestä (24.12.) ja köyhyyden vastaisesta päivästä (17.10.).
Työttömyyden kasvu jatkuu
Tänään julkaistun tiedotteen mukaan Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli viime vuoden joulukuun lopussa 24 800 työtöntä työnhakijaa. Edellisestä joulukuusta määrä kasvoi 7 900 henkilöllä eli 47 prosentilla. Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 10,5 % ja koko maassa 11,3 %.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 2 900 henkilöön, eli 58 prosentilla vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa.
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa joulukuun lopussa 5 400 henkilöä, eli 2 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömien määrä kasvaa, työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistuvat entistä vähempään määrään työttömiä. Työttömyyden hoitoon pitää saada heti lisää voimavaroja.
Salossa oli työttömiä työnhakijoita 3326, näistä oli alle 25-vuotiaita 359. Salon seudulla työttömyys kasvoi 50 %.
Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä kohosi Varsinais-Suomessa 2 900 henkilöön, eli 58 prosentilla vuoden takaisesta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa.
Työhallinnon toimenpiteillä työllistyi tai oli koulutuksessa joulukuun lopussa 5 400 henkilöä, eli 2 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömien määrä kasvaa, työvoimapoliittiset toimenpiteet kohdistuvat entistä vähempään määrään työttömiä. Työttömyyden hoitoon pitää saada heti lisää voimavaroja.
Salossa oli työttömiä työnhakijoita 3326, näistä oli alle 25-vuotiaita 359. Salon seudulla työttömyys kasvoi 50 %.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Samasta työstä sama palkka
Tänään Turun Sanomien pääkirjoitus otti kantaa Tehy-korotuksiin. Vuonna 2007 tehty Tehy-pöytäkirja rikkoo syrjintäkieltoa, sillä yhdenvertaisuuslain perusteella kuntatyönantajien on maksettava terveydenhuoltoalan työntekijöilleen sama palkka ammattiliitosta riippumatta. Totesin aikaisemmassa kirjoituksessani että Tehy-sopimus on laillinen. Pari yötä nukuttuani olen kääntänyt takkini. Sopimuksen rajaaminen pelkästään Tehyn jäseniin on laitonta.
Vuoden 2007 sopimus takaa tehyläisille suuremmat palkankorotukset kuin muihin ammattiliittoihin kuuluville silloinkin, kun työtehtävät ovat täsmälleen samat. Tähän saakka esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä samasta työstä on maksettu sama palkka täysin riippumatta siitä, onko työntekijä Tehyn vai muun ammattiliiton jäsen. Tehy-sopimuksen toteaminen laittomaksi kärjistää kuumaa työmarkkinatilannetta. Tilanne on akuutti, sillä tässä kuussa Tehy-sopimus tuo hoitajille 1,8 prosentin korotuksen, mutta muiden sopimukset ovat auki.
Apulaisoikeuskanslerin päätös tukee JHL:n ja Superin tavoitetta päästä lain mukaiseen tilanteeseen, käytännössä siis Tehyn palkankorotusten tasolle.
Verovapaat osinkotulot
Vihreät esittävät osinkotulojen nollaverokannasta luopumista tämän kevään aikana, Vihreiden mukaan se on ainut merkittävä toimi, jos halutaan puuttua tuloeroihin ja samanaikaisesti taata yrityksille terveet toimintaedellytykset. Jopa 90 000 euron vuosittaiset osingot voi nostaa nollaverokannalla. Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä pääomatuloja koskevat ratkaisut jo tämän kevään aikana heti, kun Hetemäen työryhmä on esittänyt linjauksensa, Vihreiden Anni Sinnemäki sanoi.
Olen pari kertaa kirjoittanut miten tämä osinkoverojärjestelmän verovapaus on suuri vääryys. Toivottavasti Sinnemäki pitää hallituksessa pintansa, etenkin Jyrki Kataisen kanssa. Katainen vetoaa usein että hallitussopimuksessa ei asiasta ole sovittu ja että se ei mahdu menoraameihin. Lisäksi Kokoomus ilmoitti keväällä haluavansa nostaa verovapaan osinkotulon ylärajaa. Hallitussopimus ja menoraamit ovat tehty talouden noususuhdanteen aikana eivätkä sovellu nykyiseen talous- ja työttömyyskriisiin.
Hetemäen verotyöryhmältä en odota mitään suuria uudistuksia. Onhan hallitus tuhlannut liikkumavaransa ylisuuriin verohelpotuksiin. Martti Hetemäki toimii Jyrki Kataisen talousguruna.
Olen pari kertaa kirjoittanut miten tämä osinkoverojärjestelmän verovapaus on suuri vääryys. Toivottavasti Sinnemäki pitää hallituksessa pintansa, etenkin Jyrki Kataisen kanssa. Katainen vetoaa usein että hallitussopimuksessa ei asiasta ole sovittu ja että se ei mahdu menoraameihin. Lisäksi Kokoomus ilmoitti keväällä haluavansa nostaa verovapaan osinkotulon ylärajaa. Hallitussopimus ja menoraamit ovat tehty talouden noususuhdanteen aikana eivätkä sovellu nykyiseen talous- ja työttömyyskriisiin.
Hetemäen verotyöryhmältä en odota mitään suuria uudistuksia. Onhan hallitus tuhlannut liikkumavaransa ylisuuriin verohelpotuksiin. Martti Hetemäki toimii Jyrki Kataisen talousguruna.
lauantai 16. tammikuuta 2010
Tehy-korotukset
Tehy-korotuksien tärkein perustelu oli hoitoalan palkkakuopan korjaaminen. Tehyn vuoden 2007 palkkataistelu myös tähtäsi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseen jatkossakin. Hoitohenkilöstön palkkaremontille oli vahvat perusteet, jotka ovat yhä ajankohtaisia.
Tehy-sopimuksen korotukset tuli työtaistelu-uhan ja työtaistelutoimien seurauksena. Tehyn hallitus ei hyväksy sitä että näin saavutetut palkankorotukset automaattisesti leviäisivät muille henkilöstöryhmille.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on päätöksessään todennut että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa Tehy-pöytäkirjan valmistelun yhteydessä.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksestä media on tehnyt sen johtopäätöksen että Tehy-sopimus on laiton. Sopimus on sitova ja mielestäni laillinen. Laittomasti toimivat työnantajat jotka kohtelevat palkanmaksussaan syrjivästi samaa työtä tekeviä työntekijöitään. Asiasta käydään oikeutta työnantajaa kohtaan Paraisilla.
Tilanne että samaa työtä tekevillä on erilainen palkkaus riippuen siitä mihin ammattiliittoon kuuluu, on täysin kestämätön.
Ennen tätä vuotta minulla on ollut käsitys työehtosopimusten palkankorotuksista periaate että vuoroin vieraissa käydään. Tehy on solminut hyviä sopimuksia jotka ovat olleet kaikkien hoitotyöntekijöiden hyväksi. Samaa ovat tehneet myös JHL ja SAK. SAK-laiset ovat myös vaatineet ja saaneet hoitotyöläisille paremmat palkankorotukset kuin mitä tehyläiset olivat jo sopineet.
Nämä ovat omia mielipiteitäni ja niiden hyväksi pyrin vaikuttamaan, myös tällä blogikirjoittelulla. Työläisiä ollaan.
Tehy-sopimuksen korotukset tuli työtaistelu-uhan ja työtaistelutoimien seurauksena. Tehyn hallitus ei hyväksy sitä että näin saavutetut palkankorotukset automaattisesti leviäisivät muille henkilöstöryhmille.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on päätöksessään todennut että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa Tehy-pöytäkirjan valmistelun yhteydessä.
Apulaisoikeuskanslerin päätöksestä media on tehnyt sen johtopäätöksen että Tehy-sopimus on laiton. Sopimus on sitova ja mielestäni laillinen. Laittomasti toimivat työnantajat jotka kohtelevat palkanmaksussaan syrjivästi samaa työtä tekeviä työntekijöitään. Asiasta käydään oikeutta työnantajaa kohtaan Paraisilla.
Tilanne että samaa työtä tekevillä on erilainen palkkaus riippuen siitä mihin ammattiliittoon kuuluu, on täysin kestämätön.
Ennen tätä vuotta minulla on ollut käsitys työehtosopimusten palkankorotuksista periaate että vuoroin vieraissa käydään. Tehy on solminut hyviä sopimuksia jotka ovat olleet kaikkien hoitotyöntekijöiden hyväksi. Samaa ovat tehneet myös JHL ja SAK. SAK-laiset ovat myös vaatineet ja saaneet hoitotyöläisille paremmat palkankorotukset kuin mitä tehyläiset olivat jo sopineet.
Nämä ovat omia mielipiteitäni ja niiden hyväksi pyrin vaikuttamaan, myös tällä blogikirjoittelulla. Työläisiä ollaan.
maanantai 11. tammikuuta 2010
Myymälävarkaudet
YLE:n tänään julkaiseman uutisen mukaan oikeusministeriö ehdottaa, että paatuneille myymälävarkaille voitaisiin määrätä porttikielto kauppaan. Myymälävarkauksien ja näpistyksen määrä kasvoi viime vuonna ennätystasolle. Oikeusministeriön mukaan kasvu on seurausta talousahdingosta.
Porttikielto on kannatettava ajatus. Oikeusministeriö olisi voinut ottaa myös kantaa ihmisten talousahdinkoon. Hallituksen toimenpiteet pulassa olevien ihmisten hyväksi ovat olleet vähäisiä. Rahaa kyllä löytyy ylimitoitettuihin verohelpotuksiin.
Heikompiosaisten taloudellisen tilanteen kohentaminen on tärkeää. Perustoimeentulon nostaminen on elvyttävää, rahat menevät kulutukseen. Lisähyötynä siitä seuraa myymälävarkauksien vähentyminen. Verohelpotusten lisäeurot menevät enempi säästämiseen.
Porttikielto on kannatettava ajatus. Oikeusministeriö olisi voinut ottaa myös kantaa ihmisten talousahdinkoon. Hallituksen toimenpiteet pulassa olevien ihmisten hyväksi ovat olleet vähäisiä. Rahaa kyllä löytyy ylimitoitettuihin verohelpotuksiin.
Heikompiosaisten taloudellisen tilanteen kohentaminen on tärkeää. Perustoimeentulon nostaminen on elvyttävää, rahat menevät kulutukseen. Lisähyötynä siitä seuraa myymälävarkauksien vähentyminen. Verohelpotusten lisäeurot menevät enempi säästämiseen.
Työttömiä ei saa asettaa toisiaan vastaan
Julkisuuteen on usein pulpahtanut vaatimus, että vain niiden työttömien perusturvaa pitäisi korottaa, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa eli eivät kuulu työttömyyskassaan. SAK:n mielestä tällainen tilanne olisi kestämätön. On käsittämätöntä, että valtio voisi asettaa kansalaisensa niin eriarvoiseen asemaan, että se kustantaisi työttömyyspäivärahaa vain osalle työttömiä. Valtio tukisi enemmän työttömiä, jotka eivät ole ottaneet työttömyysturvavakuutusta työttömyyskassasta. SAK:n mielestä kaikkien työttömien perusturvaan tarvitaan korotus. Valtion on kohdeltava työttömiä tasavertaisesti eikä työttömiä saa asettaa toisiaan vastaan.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat olisivat hyvätuloisia eikä heidän työttömyysturvaansa pitäisi korottaa. Tuhannen euron kuukausipalkkaa saaneen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on 733 euroa kuukaudessa, josta tietysti maksetaan vielä verot. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on 1070 euroa kuukaudessa. Näitä työttömiä ei voi kutsua hyvätuloisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja perusturvaa saavia työnhakijoita ei saa asettaa vastakkain. Sosiaaliturvajärjestelmää ei voi kehittää siten, että otetaan toisilta työttömiltä ja annetaan toisille. Siitähän ansio- ja perusturvan välisen rahoitusyhteyden purkamisessa olisi kyse. Julkisuudessa on myös väitetty, että nykyinen järjestelmä kasvattaa työttömien tuloeroja. Se ei pidä paikkaansa. Laskentamallista johtuen yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiopäivärahaa 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat olisivat hyvätuloisia eikä heidän työttömyysturvaansa pitäisi korottaa. Tuhannen euron kuukausipalkkaa saaneen ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on 733 euroa kuukaudessa, josta tietysti maksetaan vielä verot. Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on 1070 euroa kuukaudessa. Näitä työttömiä ei voi kutsua hyvätuloisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä väittää, ettei valtiolla ole varaa korottaa kaikkien työttömien perusturvaa. Hän antaa ymmärtää, että korotus voisi onnistua, jos sitä ei annettaisi ansiosidonnaisella päivärahalla oleville. Työttömien perusturvan korotus esimerkiksi 50 eurolla kuukaudessa maksaisi noin 170 miljoonaa euroa. Sitä rahaa ei siis valtion kassasta Hyssälän mukaan löydy. Valtiolla on kuitenkin esimerkiksi ollut varaa tehdä veronkevennyksiä yli 3 miljardilla eurolla. Kyse onkin hallituksen tekemistä arvovalinnoista.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja perusturvaa saavia työnhakijoita ei saa asettaa vastakkain. Sosiaaliturvajärjestelmää ei voi kehittää siten, että otetaan toisilta työttömiltä ja annetaan toisille. Siitähän ansio- ja perusturvan välisen rahoitusyhteyden purkamisessa olisi kyse. Julkisuudessa on myös väitetty, että nykyinen järjestelmä kasvattaa työttömien tuloeroja. Se ei pidä paikkaansa. Laskentamallista johtuen yhden euron korotus perusturvassa kasvattaa ansiopäivärahaa 55 senttiä. Näin ollen perusturvan korotus nykyisellä mallilla kuroo ansio- ja perusturvan välistä eroa umpeen eikä suinkaan kasvata sitä.
perjantai 8. tammikuuta 2010
Kansa patistaa hallitusta työttömyyden hoitoon
Kansalaisten mielestä hallituksen tärkein tehtävä on nyt työllisyyden parantaminen. YLE:n 6.1. julkaiseman kyselyn mukaan työllisyyden edistämistä pidetään tärkeänä. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia arvioi hallituksen onnistuneen työllisyyden hoidossa heikosti. Hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi kansalaiset listasivat työllisyyden parantamisen. Peräti 21 prosenttia pitää työllisyyden edistämistä hallituksen tärkeimpänä tehtävänä. Terveyspalvelut ilmoitti tärkeimmäksi 16 prosenttia vastanneista.
Hallituksen toiminnan arvioinnissa heikoimman arvosanan hallitus saa kansalaisten mielestä juuri tärkeimmässä eli työllisyyden hoidossa. Huoli työllisyydestä saattaa liittyä siihen, että ollaan huolissaan hyvinvointivaltiosta ja hyväksi havaitun suomalaisen elämäntavan jatkumisesta.
Synkimpien ennusteiden mukaan työttömyys nousee peräti 14 prosenttiin. Pahimmillaan jopa yli 400 000 suomalaista olisi vailla työtä. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut voimakasta. Yksi hallituksen suurimmista virheistä on ollut sen ripustautuminen kiinni hallitusohjelmaan. Hallitus ei ole asettanut työllisyyden hoitoa tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hallituksen työllisyysmäärärahat ovat vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisäresursseja 100 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorten syrjäytymisuhka on otettava vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi SDP on esittänyt työllisyysperusteisiin investointeihin 30 me. Lisäksi vaihtoehtobudjetti sisälsi toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden tukemiseksi ja uuden kasvun vahvistamiseksi.
Hallituksen toiminnan arvioinnissa heikoimman arvosanan hallitus saa kansalaisten mielestä juuri tärkeimmässä eli työllisyyden hoidossa. Huoli työllisyydestä saattaa liittyä siihen, että ollaan huolissaan hyvinvointivaltiosta ja hyväksi havaitun suomalaisen elämäntavan jatkumisesta.
Synkimpien ennusteiden mukaan työttömyys nousee peräti 14 prosenttiin. Pahimmillaan jopa yli 400 000 suomalaista olisi vailla työtä. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut voimakasta. Yksi hallituksen suurimmista virheistä on ollut sen ripustautuminen kiinni hallitusohjelmaan. Hallitus ei ole asettanut työllisyyden hoitoa tärkeimmäksi tavoitteekseen. Hallituksen työllisyysmäärärahat ovat vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisäresursseja 100 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorten syrjäytymisuhka on otettava vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi SDP on esittänyt työllisyysperusteisiin investointeihin 30 me. Lisäksi vaihtoehtobudjetti sisälsi toimenpiteitä suomalaisen teollisuuden tukemiseksi ja uuden kasvun vahvistamiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)