Vaaliohjelma

 

 

Salon taloustilanne on erittäin vaikea.  Mitään suurempaa parannuskohdetta kuntien palveluihin ei mielestäni voida aloittaa.  Tämä koskee myös nyt ajankohtaisina olevat Mariankadun liikenneympyrä ja Urheilupuiston perusparannus.  Urheilupuistoon tulee tehdä välttämättömät korjaukset, mutta ei mitään uusia toimintoja.

Lasten ja lapsiperheiden tilanteeseen on kiinnitettävä huomiota.  Lapsiköyhyyden haittoja pitää poistaa.  Yksinhuoltajaperheitä pitää tukea.
Nuorisolla pitää olla hyvät harrastusmahdollisuudet.  Koulujen kerhotoimintaa ei saa supistaa.  Köyhien nuorten harrastusmahdollisuuksia on tuettava.  Maahanmuuttajanuoret on otettava mukaan harrastustoimintaan.  Syrjäytymistä pitää ehkäistä.  Tähän auttaa nuorisotakuu.  Salon kaupunki täydensi toimikuntaansa SDP:n aloitteesta nuorisotakuun toteutumisen seurantaan.
Vanhuksille pitää turvata hyvä hoito.  Terveys- ja vanhuspalvelut pitää järjestää kaupungin omana työnä eikä yksityistää niitä ylikansallisille yhtiöille, jotka eivät maksa veroja Suomeen.
Vaalilupaukseni YLE:n vaalikoneessa
·         Palvelut kaupungin omana työnä. Terveyspalveluja ei saa yksityistää ylikansallisille yhtiöille.
·         Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Autettava vaikeuksissa olevia lapsiperheitä. Ennaltaehkäisyyn satsattava.
·         Vanhuksille turvattava hyvä hoito.

Yksityistämisen epäkohtia

Kokoomuslaiset ajavat kovasti kuntien palvelujen yksityistämistä.  Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään eräästä yksityistämisen ongelmatapauksesta otsikolla: Päiväkodissa nukuttiin kaksi kuukautta samoissa lakanoissa.

Vantaalla kouluihin ja päiväkoteihin ruokailu-  ja siivouspalveluita toimittava Fazerin tytäryhtiö BSP ei ole pystynyt tuottamaan laadukkaita palveluita.  Ongelmia on kaikkien BSP:n hoitamien 11 päiväkodin siivouksessa.  Siivousta yksinkertaisesti ei ole saatu toimimaan.

Päiväkotien henkilökunta on joutunut itse siivoamaan, vaikka se ei heille kuulukaan.  Täit ja vatsataudit voivat levitä.  Bakteerit huolettavat.  Henkilökunnan valitukset eivät ole johtaneet mihinkään.

Ongelmia on ollut koko sopimuksen ajan, puolitoista vuotta.  On kumma ettei Vantaa ole irtisanonut palvelusopimusta.  Puuttuuko sopimuksesta irtisanomispykälä tai sopimussakko?  Tilaajapalvelujohtaja pohtii antavansa pienen näpäytyksen kahdessa yhteistyökohteessa.

Tämä on räikeä esimerkki siitä mihin yksityistäminen ja kilpailutus voivat johtaa.  Tällainen iso palvelusopimuksen tekeminen vaatii vankkaa asiantuntemusta kummaltakin osapuolelta ja tässä tapauksessa tämä on ilmeisesti puuttunut. 

Isoon sopimukseen tulee tarjouksia vain isoilta yhtiöiltä, jotka ovat usein ylikansallisia.  Sopimus pitäisi pilkkoa pieniksi palasiksi, jolloin ne ovat paremmin hallittavista.  Tässä tapauksessa mielestäni parasta olisi se että päiväkodin johtaja voisi itse palkata siivoojan tai tehdä sopimus paikallisen pienen yrittäjän kanssa.

Kreikan velkakriisi

Kreikan velkakriisi ei ole vielä päättynyt. Jotkut olettavat että kriisi edelleen pahenee. Erkki Tuomioja on kirjoittanut että Suomella on B-suunnitelma Euroopan velkakriisin äkillisen pahenemisen varalle. Varasuunnitelman sisällöstä ei ole mitään tietoa.

Kreikka ja muut kriisimaat ovat ottaneet velkaa enemmän kuin pystyvät maksamaan. EU on sallinut tämän vastoin sopimuksia. Velkoja myöntäneillä pankeilla on liian suuria luottoriskejä, joita ne eivät kykene kantamaan. Pankkien kotivaltioiden valvontaviranomaiset ovat laiminlyöneet vastuunsa.

Suomella ei ole mitään osuutta velkakriisiin. Suomi on pysynyt EU:n sisäpiireissä. Suomen vaatimus takauksista on ymmärrettävää, mutta velkariisiä on mahdoton hoitaa jos kaikki EU-maat vaativat samanlaisia takuita. Viimeisimmät tiedot kertovat että Suomi joutuu maksamaan vakuuksista.

Tähänastiset kriisinhoitotoimet ovat estäneet sen että pankit ja muut kriisimaiden rahoittajat eivät ole kärsineet huomattavia mittatappioita. Ilman tukea olisi velkojen saneeraus kaatanut pankkeja. Kaatuneet pankit olisivat mennet kotimaidensa kontolle, etenkin Saksan, Ranskan ja Britannian. Näiden suurempien EU-maiden pankkiriski on vähentynyt. Kriisitoimet ovat päästäneet pankkeja ja muita sijoittajia pinteestä.

Kriisimaita hätätoimet eivät ole juurikaan auttaneet. Tähänastiset hätätoimet ovat epäonnistuneet. Hätätoimien piti taltuttaa kriisi tai estää sen leviäminen. Kumpikaan tavoite ei ole toteutunut. Pääomapako on levinnyt maasta toiseen. Luottamus suuriin pankkeihin on lopahtanut samoin kuin pankkien rahoitus on vaikeutunut. Osa suurpankeista pysyy käynnissä enää EKP:n turvin.

Suomella on suuri luottamus kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Luottokelpoisuuteen vaikuttaa Suomen vastuut muiden maiden velkojen maksamisesta tai takaamisesta. Jos Suomi velkaantuu liikaa niin luottokelpoisuus ja edulliset lainakorot ovat menneet. Liika velkaantuminen voi johtua Suomen omista alijäämistä vai muiden maiden velkojen jäämisestä Suomen kontolle. Suomi voi velkaantua hätätoimien takia liikaa.

Suuret EU-maat ovat koko ajan ajaneet omia etujaan hätätoimissa. Etenkin Britannia on toiminut tässä asiassa erinomaisesti. Britannian pankeilla on paljon riskejä velkakriisissä. Siitä huolimatta Britannia ei ole ottanut paljoakaan osaa hätätoimiin. Jos Suomi noudattaisi Britannian mallia, se vetäytyisi kokonaan kriisitoimista.

Suomi on noudattanut säntillisesti EU:n velkaisuuden enimmäisrajoja. Suomen pankeilla on pienet vastuut kriisimaiden rahoittajina. Kriisimaat ovat rikkoneet velka- ja alijäämärajoja sekä suurten pankkien valvontavastuu on laiminlyöty. Lissabonin sopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastatakseen muiden jäsenmaiden velkoja tai vastaavia vastuita. Suomella on hyvät perusteet kieltäytyä kriisitoimista.

Suomen etu hukkuu kriisin kärjistymiseen, epävarmojen velkojen kulissin kaatumiseen ja uuteen lamaan. Suomen teot eivät vaikuta näihin uhkiin. Velkakriisin hoidossa ei Suomen mielipidettä kysytä. Suomelta ei kysytä mitä seuraavaksi tehdään

Olen sitä mieltä että Suomen ei enää pidä ottaa osaa EU-maiden velkakriisin hoitamiseen. Suurimmat talousriskit kantavat Saksa, Ranska ja Englanti. Heidän tulee omilla rahoillaan pelastaa omat pankkinsa.

Energiaverouudistus

Hallituksen ehdotus energiaverouudistuksesta on johtanut laajaan keskusteluun. Hallituksen esityksen pohjana on se että energiaverojen kiristämisellä korvataan työnantajien KELA-maksujen poistamisesta budjettiin aiheutettu 800 miljoonan euron vaje.

Veronkorotusten maksajiksi joutuvat tavalliset kansalaiset. On arveltu että sähkölämmitteisessä omakotitalossa verojen nousu olisi noin 250 € vuodessa. Tämä korotus koskee kovasti etenkin yksinelävän, pienellä eläkkeellä elävän lesken kukkaroa, joka haluaa elää vanhuuden päivät omassa omakotitalossaan. Tämä asia on unohtunut kokonaan hallitukselta. Hallitus tilasi VTT:ltä lausunnon verojen kohdistuksesta. Verouudistuksen vaikutuksista tulonjakoon ei pohdittu.

Hallituksen esitys lisää hiilidioksidipäästöjä. Maakaasun veron korotuksen jälkeen Varsinais-Suomi saa unohtaa toiveensa maakaasuputken jatkamisesta Turkuun. Maakaasulla olisi haluttu korvata kivihiilen polttoa. Kivihiili on huomattavasti saastuttavampi kuin maakaasu. Lisäksi maakaasun sähkön- ja lämmöntuotannon suhde on edullisempaa kuin kivihiilen.

Energiaverouudistuksen johdosta kaukolämpöverkkoyhtiöt muuttavat energialähdettään. Kun maakaasuveron portaittainen veronkorotus tulee voimaan, tilalle tulee runsaampi kivihiilen käyttö. Esim. Helsinkiin ei voida kuvitella kuljetettavan tarpeeksi uusiutuvaa energiaa.

Turvevoimalat tarvitsevat puuhaketta toimiakseen. Puupohjainen energialähde on uusiutuvampaa kuin turve. Verouudistuksen tavoitteen mukaisesti uusiutuvaa energian käyttöä pitää lisätä. Suunnitteilla on monta hakevoimalaa, joita valtio tukee taloudellisesti. Salon Seudun Sanomisssa hakevoimalan johtaja kehui kuinka he pystyvät hakettamaan jopa tukkipuita. Puuhakkeen lisääntyvä kysyntä johtaa metsäteollisuuden raaka-aineen hinnan nousuun.

Hallituksen esittämän verouudistuksen vaikutukset ovat monimutkaiset. Tällaista tutkimusta hallitus ei ole teettänyt. Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan vain se miten saada lisää rahaa valtion kassaan.

Thatcherismia

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut miten valtiovarainministeri Jyrki Katainen talouspolitiikassaan perustelee ideoitaan paljolti Margaret Thatcherin ajatuksiin.  Thatcherin lisäksi Kataisen guruna on valtionvarainministeriön Martti Hetemäki.  Vai onko niin että Hetemäki vain mielistelee Kataisen ajatuksia (sammakoita).

Kalevi Sorsa Säätiö julkaisi hiljattain artikkelisarjansa ensimmäisen osan: Thatcherilta lainattu vero-oppi, jonka kirjoitti Tampereen Yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.  Artikkelissaan hän kirjoittaa Kataisen ja Hetemäen johtaman verotyöryhmän edistämästä ajatuksesta verotuksen painopisteen siirtämistä työstä kulutukseen.

Katainen ja hänen taustajoukkonsa näyttävät aidosti uskovan verotuksen painopisteen siirtämisen maagisiin vaikutuksiin.  Tuomala kummeksuu miten työryhmän asiantuntijoiden suositukset voivat olla saman suuntaiset.  Työryhmän perustelut linjaukselle eivät liity mitenkään asiaan tai sitten ne ovat tunnettuja väärinkäsityksiä.  Tutkimuksista ei löydy perusteluja sille että kulutuksen verotus olisi vähemmän haitallista talouskasvun kannalta kuin tulojen verotus.

Työryhmän mukaan tuloverotus rasittaa kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia.  Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös vientiä.  Mikään maa ei kuitenkaan pärjää pitkään muiden kustannuksella ikään kuin verottamalla tuontia ja tukemalla vientiä.

Verotyöryhmä tavoittelee ympäristö-  jaenergiaveroilla tuplahyötyä: ympäristö- ja terveyshyötyjen lisäksi tuottoja voidaan käyttää verojen alentamiseen.  Tuomalan mukaan ei ole mahdollista että ympäristöverot toimisivat päästöjä vähentäen ja lisää verotuloja keräten.  Työryhmä ei mitenkään  perustele, miksi verotus olisi ympäristöasioissa parempi kuin normit.

Verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen ei Tuomalan mukaan ole löytynyt vaikutusta työttömyyteen.  Aihepiirin eturivin tutkijat ovat päätyneet siihen, ettei tämän painopisteen muuttamiselle löydy mitään kummallisempia työllisyysvaikutuksia.

Katainen puolusti energiaverotuksen kiristäm,istä työn verottamisen sijaan painottaen että ympäristöveroissa jokaisella on mahdollisuus valita, kuinka paljon veroja maksaa.  Samana päivänä Aamulehdessä Katainen kehotti laskemaan asunnoissa lämpötilaa ja sitä kautta välttämään energialaskun kohoamista.  Näinkö Katainen paikkaisi KELA-maksun poistamisesta johtuvia puuttuvia verotuloja, kysyy Tuomala.

Tuomalan mukaan ideologiset amatöörit muotoilevat tällä hetkellä suomalaisen veropolitiikan linjoja.  Minun oma mottoni voisi olla että ammu päivässä alas yksi Kataisen heittämä ajatus taivaalta.

Kuningattaren sienikeitto

Sain tänään sienimetsässä saaliiksi männynleppärouskuja, joista tuli yli litra toukattomia, pilkottuja sieniä.  Erittäin kiinteämaltoisia, sienet eivät huvenneet paljoakaan paistettaessa.

Suomen ollessa osa Ruotsin valtakuntaa kuningatar vieraili Suomessa.  Hänelle tarjottiin männynleppärouskukeittoa.  Kuningatar ihastui kovasti ja siitä lähtien keittoa on nimitetty Kuningattaren sienikeitoksi.  Luin tämän tarinan kauan sitten, enkä nyt löytänyt lähdettä.  Netistäkään ei ole apua.  Seuraavassa on löytämäni ohje leppärouskukeitolle (Ulla Kyrklund).

½ l pilkottuja leppärouskuja
1 l vettä
1 - 1½ tl suolaa
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
persiljaa

1. Keitä sieniä miedolla lämmöllä vähintään ½ t suolavedessä kannellisessa kasarissa.
2. Siivilöi.  Ota liemi ja sienipalat talteen.
3. Sulata voi kasarissa ja sekoita siihen vehnäjauhot. lisää vähitellen sienilientä huolellisesti hämmentäen.  Jatka keittämistä miedolla lämmöllä vielä n. 15 min.
4. Lisää kerma ja keitä vielä vähän aikaa miedolla lämmöllä, kunnes keitto sakenee.  Korista keitto lopuksi persiljasilpulla.
Vihje:  Talteen otetut sienipalat voidaan lisätä keittoon tai niistä voi valmistaa esim. lämpimiä voileipiä.

Seuraavassa on sienikeitto-ohje äitini synnyinpitäjästä.

Rautulainen tattikeitto

nuoria tatteja
ohraryynejä
vettä
maitoa
voita
suolaa

Ohraryynejä keitetään vedessä kypsäksi.  Joukkoon hämmennetään peratut ja pilkotut tatit, maito ja voi.  Keitto saa kiehua kypsäksi ja maustetaan lopuksi suolalla (Mauri Korhonen).

Jyrki Katainen on häpeissään

Tämän päivän Savon Sanomien verkkolehden mukaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen myöntää tehneensä virheen verratessaan Venäjän taloutta Hollantiin, mutta häntä harmittaa tapa, jolla lausunnosta nostettiin Suomessa kohu.

– Häpesin sitä hirveästi suomalaisten puolesta. Tulkitsen niin, että osa mediasta arvioi minun tahallaan haastaneen riitaa Venäjän kanssa. Sellainen ei ole medialta järkevää ajattelua, että kuvitellaan keskeisen ministerin tekevän niin.

Hän moittii, että juttuja tehdään perehtymättä tosiasioihin ja keksimällä motiiveja. – Tosiasiat saattavat tietenkin vesittää hyvän jutun, Katainen sättii.

Katainen oli sanonut että Venäjä ei ole suurvalta taloudessa. Venäjän talouden vertaaminen Hollantiin oli karkea virhe. Ei tämä nyt ole riidan haastamista Venäjän kanssa vaan Kataisen suusta päässyt sammakko. Sammakkoja päästeli myös ulkoministeri Alexander Stubb. Katainen korjasi puhettaan myöhemmin että Venäjän talous on Espanjan luokkaa. Myöhemmin on ilmennyt että Venäjän talous on jotain Englannin ja Ranskan luokkaa, eli talousmahtina suurvaltaluokkaa. Venäjä on ansainnut paikkansa G8-joukossa. Venäjän talous nousee voimakkaasti ja sen suhteellinen asema jatkossa nousee.

Kataisen pitäisi olla häpeissään omasta sammakostaan, ei suomalaisten puolesta. En minä tunne että asiassa minun puolestani pitäisi olla häpeissään. Sama koskee myös mediaa. Tuskin kukaan ajattelee että Kataisen sammakko on riidan haastamista. Jos media sanoisi että Katainen todella haastaa riitaa Venäjän kanssa niin asiasta olisi syntynyt paljon suurempi häly. Media on ollut tosi ihmeissään Kataisen sammakosta ja tosiaan pohtii miksi Katainen tämmöistä puhuu. Moitteet Kataisen puheesta ovat menneet hukkaan kuin vesi valuu hanhen selästä.

Uutispäivä Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kirjoitti asiasta viime perjantaina otsikolla: "Hei, me ollaan pöljiä!" Hänen mukaansa jos Katainen ei pysty arvioimaan valtion suuruusluokkaa niin millaisia virhearvioita on hänen esittelemässään ensi vuoden talousarviossa? Katainen puhuu ongelmista mutta ei kai sentään hänen itsensä pidä niitä luoda. Kataisen tietämättömyys Venäjän taloudesta haittaa suomalaisten yritysten toimintaa Venäjällä, siis luo ongelmia. Suomella on maine että meillä on hyvä Venäjän tuntemus. Kataisen puheen jälkeen tällaista käsitystä on enää vaikea perustella.

Alexander Stubb sanoi haastattelussa että meillä on kaksi mustaa pistettä ulkopoliittisessa keskustelussa. Ne ovat Nato ja Venäjä. Stubb toivoo että näistä kahdesta asiasta voitaisiin keskustella avoimesti ja rehellisesti ilman minkäänlaisia ennakkoasenteita ja faktapohjalta. Stubbin mukaan kyse on myrsky vesilasissa. Mustat pisteet ovat pelkästään kokoomuksen, miksi mustista pisteistä pitää kaikkien suomalaisten kärsiä. Eikö kokoomus voisi hoitaa asian jotenkin sisäisesti.

Tämän päivän Turun Sanomien yliössä Katainen kertoo hallituksen tavoitteista työurien pidentämisestä ja etenkin siitä miten opiskeluaikoja voisi lyhentää. Katainen kirjoittaa hienosti tavoitteista mutta ei mitään keinoista. Uskon että Katainen tarjoaa pelkästään keppiä.