Kaupankäyntivero

Kirjoitin 27.5.2009 Tobinin verosta jutussa Suomi veroparatiisiksi? Samalla kerroin myös pörssiverosta. Hiljattain YLE:n uutisessa G20 kokouksesta kerrottiin kaupankäyntiverosta. En löytänyt haulla kyseistä uutista. Sen sijaan löysin uutisen EU-komission kokouksesta 10.5., jossa se pistää vauhtia rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn. EU-komissio tulee selvittämään mahdollisuutta globaaliin transaktioveroon. Toivottavasti kaupankäyntivero koskee sekä Tobinin veroa että pörssiveroa.

Pörssiverosta sain toissa päivänä uutta tietoa Kimmo Kiljusen artikkelista. Euroopan sosialidemokraatit ovat vaatineet rahamarkkinaveroa, jossa arvopapereilla, johdannaisilla ja valtion obligaatioilla käytävälle kaupalle asetettaisiin liikevaihtovero. Se kattaisi julkisia menoja, loisi valvontaa, ehkäisisi spekulaatioita, olisi helppo kerätä ja olisi oikeudenmukainen.

Jos Suomessa olisi käytössä Lontoon pörssin 0,5 %:n leimavero, niin Helsingin pörssin 300 miljardin euron liikevaihto tuottaisi 1,5 miljardia euroa verotuloa. Kiljusen mukaan ei tarvitsisi mennä muiden veronmaksajien kukkarolla keräämään Kreikalle annettavaa tukea.

EU:n sisällä tuskin päästään yhteisymmärrykseen näistä veroista. Kunkin halukkaan valtion pitää itse tehdä tarpeelliset toimenpiteet itsenäisesti. On tyrmättävä ajatus että ei voida ottaa veroja käyttöön kun naapurikaan ei sitä tee. Ottamalla ko. verot käyttöön voidaan vaatia naapuria tekemään samoin.

Työmarkkinapolitiikkaa

Elintarviketyöläisten lakon vuoksi 100 000 sikaa odottaa teurastusta. Sikaloiden omistajat murehtivat joutuvatko he lähettämään siat ongelmajätteenä Honkajoelle poltettavaksi. Siat kasvavat liikaa ja tulee eläinsuojelullisia ongelmia. Lakon osapuolet neuvottelevat eläinsuojeluasioista ja hätäteurastuksista valtakunnansovittelijan johdolla. Lakon työnantajaosapuolena ovat suuret lihanjalostuslaitokset ja teurastamot eivät sikalanomistajat. Ymmärrän sikalanomistajien huolen ja toivon etteivät he eivätkä siat joudu kärsimään lakosta.

Yrittäjien vastarinta Elinkeinoelämän keskusliiton toiminnalle vastustaa  työehtoneuvottelujen koordinointia lisääntyy. Yrittäjätasolla kytee vastarinta EK:n tupokielteistä linjaa ja toisaalta palkkojen jäädyttämistä kohtaan. Elintarviketeollisuusliitto joutui lopettamaan työsulun, koska se ei saanut riittävästi työnantajia siihen mukaan. EK:sta on tullut suurelle joukolle jäsenyrittäjiä vieras. Alkuvuoden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa EK oli päällepäsmärinä 0,5 %:n palkankorotuskattoineen. EK oli mukana tavoitteineen myös ahtaajien lakossa.

Lakko-oikeus on kansalaisten perusoikeuksia. Suomi on sitoutunut lakko-oikeuteen mm. ILO:n yleissopimuksessa. Rikkurien käyttö on hyökkäys työntekijöiden lakko-oikeutta vastaan. Ahtaajien lakon yhteydessä Satamaoperaattoreiden johtaja sanoi tuovansa laivalastillisen rikkureita Virosta. EK:n neuvottelujohtaja Inkeroinen kannatti ajatusta. Samoin Facebook-ahtaajat ovat rikkureita.

Työnantajien otteet koventuneet

Ensi yönä alkaa Suomen elintarviketyöläisen kuusi päivää kestävä lakko. SEL hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen.  SEL:n mukaan sovintoesitys olisi edelleen heikentänyt liha- ja leipomoalojen työaikoja. Esimerkiksi leipomoalalle työaikamuutokset olisivat mahdollistaneet 48 tunnin ja kuuden päivän työviikot. Lakko koskee runsasta 80 ruokatehdasta ja vajaata 12 000:ta työntekijää. Lakon aikana tavoitteena on turvata vähintään suosituimpien tuotteiden saatavuus.

Elintarviketyönantajien on luovuttava esityksistään työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi. Elintarviketeollisuuden sopimuskiistassa on SAK:n hallituksen mukaan kyse työnantajien koventuneesta linjasta ja radikalisoitumisesta tällä sopimuskierroksella.  Työnantajaliitot ovat alkaneet toteuttaa jyrkkää työnantajapolitiikkaa, jossa ei inhimilliselle näkemykselle ole sijaa.  Työaikoihin kohdistettuja heikennyksiä elintarviketyönantaja yrittää vastuuttomasti ja keinoja kaihtamatta sementoida suomalaiseen työelämään. SAK:n hallitus edellyttää elintarviketyönantajien luopuvan heikennysvaatimuksistaan ja edesauttavan siten sopimuksen syntymistä.

Hiljattain elintarviketyönantajat julistivat kahden vuorokauden työsulun. Kohteeksi valittiin vain SEL:n jäsenet. Työnantajat olivat käyttäneet oikeudettomasti palkanlaskijoiden jäsenmaksuluetteloita. Tietoa ammattiliiton jäsenyydestä saa käyttää vain jäsenmaksun perintään ja SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa sanoo, että nyt elintarviketyönantajat ovat kehottaneet jäseniään rikkomaan lakia.

Työsulku sovittiin päättyväksi yhden vuorokauden jälkeen. Työnantajan leirissä työsulku ei saanut taakseen kaikkia yrityksiä. Työsulun keskeyttämisessä tarvittaan molemmat osapuolet. Sopimusehtona oli että tilanne ei vaikuta vuosilomapäiviin. Elintarviketyönantajan määräyksistä ei piitannut Saarioinen, joten Sahalahden ja Huittisten tehtaiden työntekijät osoittivat mieltään ulosmarssein.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat parhaillaan työehtosopimustoiminnan ja työrauhasäännösten kehittämistarpeista. Työnantajapuoli haluaa muutoksia työrauhaa säätelevään lainsäädäntöön, avainalojen työtaisteluoikeuden rajoittamista, laittomista työtaisteluista langetettujen hyvityssakkojen korottamista ja mahdollisuutta tuomita liitto vahingonkorvauksiin.