Edellisessä jutussani kerroin miten hallitus Jyrki Kataisen johdolla on keventänyt ja suunnitellut keventää verotusta. Eilen YLE kertoi että valtionvarainministeriö pyrkii mahdollisimman pian muuttamaan sijoitusrahastolakia niin että olisi mahdollista nimettömiin ja verottomiin sijoituksiin. Verottaja ja poliisi pelkäävät sijoitusrahastolain muutoksen tekevän Suomesta rahanpesuun houkuttelevan veroparatiisin.
Valtiovarainministeriön tavoitteena on saada pääomaa pienille ja keskikokoisille yrityksille jopa 200 miljoonan euroa vuosittain. Valtionvarainministeriö valmistelee muutosta että ulkomailta voitaisiin sijoittaa suomalaisiin rahastoihin nimettömänä hallintarekisterin suojassa samaan tapaan kuin jo sijoitetaan suoraan osakkeisiin ja että ulkomaiselle sijoittajalle annetaan verovapaus.
Osa viranomaisista kummastelee hankkeita. Verottaja pelkää lakimuutosten lisäävän veronkiertoa, poliisi on huolissaan rahanpesusta. Samalla kysellään, miksi ulkomaisen pääomasijoittajan pitäisi välttää verot, kun kotimaisen sijoittajan on ne maksettava.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju toteaa että Suomi seuraa kansainvälisiä käytäntöjä ja tehostaa rahoitusmarkkinoita.
Päinvastoin kuin tämä muutostyö muu EU pyrkii sääntelemään finanssimaailmaa nykyisen finanssikriisin johdosta. Kimmo Kiljunen kertoi Salossa vappuna että Lontoon pörssissä myyntitapahtumaa verotetaan 0,5 prosentilla. Sama vero pitää saada myös Suomeen veropohjan laajentamiseksi. Lisäveroja tulisi Suomelle useita kymmeniä miljardeja euroja. Lontoon pörssissä käyttöönotettu leimavero ei ole vähentänyt kaupankäyntiä, vaikka veroa kerättiin esimerkiksi vuonna 1993 8,5 miljardin markan edestä (turhan vanha tieto). Myyntiverot Frankfurtin, Singaporen ja Hongkongin rahoituskeskuksissa eivät ole heikentäneet niiden suhteellista asemaa.
Verotuspohjan lisäämiseksi olen aina kannattanut Tobinin veroa, joka ehkäisee valuuttakeinottelua. Tobinin veron perusidea on yksinkertainen ehdotus valuutanvaihtoverosta. Suuri osa valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä syntyy pääomasijoittajien voitontavoittelusta ja on tarpeetonta reaalitalouden, ulkomaankaupan ja pitkäaikaisten sijoitusten kannalta. Keinottelulla ja muulla lyhyen tähtäimen voittoihin pyrkivällä liiketoiminnalla on monia haitallisia vaikutuksia. Tobinin vero suodattaa kuuman rahan haitalliset virrat, mutta ei vaikeuta merkittävästi pitkäjännitteistä reaalitaloutta palvelevia rahoitusvirtoja. Tobin itse kuvaili veroaan hiekaksi, jota heitetään hidastamaan ylikierroksilla pyöriviä rahamarkkinoiden rattaita pysäyttämättä koko koneistoa. Valuutanvaihtovero vakauttaisi kansainvälistä taloutta. Tobinin vero olisi mahdollista toteuttaa ensi vaiheessa esimerkiksi euroalueella. Tobinin vero perittäisiin niiltä harvoilta, joilla rahavaroja on ylen määrin. Tobinin vero voisi olla siten tulonjakoa edistävä vero, jolla varallisuutta siirrettäisiin kaikkein rikkaimmilta yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kehityspalvelukeskuksen sivuilla on hyvä artikkeli Tobinin verosta.
Näihin asioihin pystyt vaikuttamaan äänestämällä EU:n parlamenttivaaleissa.
20.5.2009
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Hallituksen veropolitiikka ei ole oikeudenmukainen
Hallituksen veropolitiikan on muututtava. Massiiviset veronkevennykset ovat talouspoliittisesti virheellistä. Hallitus on päättänyt n. kolmen miljardin veronkevennyksistä elvytyksen nimissä ja tämän vuoksi valtion velka uhkaa tuplaantua tulevan neljän vuoden aikana. Verohelpotukset ovat tulleet suurituloisille ja metsänomistajille. Suurituloisten veronkevennyksistä osa menee säästämiseen eikä nykyisen laman elvytykseen.
Hallitus suunnittelee osinkotulojen verovähennystä, pitkäaikaissäästämisen verotukea ja peltomaan myyntivoiton verovapautusta. Myös yritysten kelamaksu poistetaan. Näillä ratkaisuilla ei elvytetä, eikä edistetä tasa-arvoista tulonjakoa. Suunniteltu energiaverotus ei koske maatalousyrittäjiä. Hallitus näyttää jakavan veroetuja kokoomuksen ja keskustan kannattajille periaatteella sulle – mulle. Tällaisella veropolitiikalla on paljon kärsijöitä, koko yhteiskunta kärsii. Palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittamiseen tarvittavaa tulopohjaa syödään eikä verokevennyksillä ole vaikutusta työllisyyteen. Veropolitiikan periaatteena nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pitäisi olla uusien työpaikkojen luominen ja tulopolitiikan tasa-arvoistaminen.
Keskustalta on tullut kovaa kritiikkiä hallituksen verolinjauksista. Keskustan ministerit ja kokoomuksen Sauli Niinistö ovat todenneet että seuraavalla vaalikaudella joudutaan korottamaan verotusta. Mauri Pekkarinen vaati hyväosaisten osallistumista lamatalkoisiin. Keskustalaiset ovat arvostelleet myös kela-maksun poistoa.
Valtion tulopohjaa on vahvistettava. Hallituksen päättämät veronkevennykset syövät jatkossa valtion tulopohjaa. Veronkevennykset eivät ratkaise nykyisiä ongelmia. Köyhimmät kansalaiset eivät ole hyötyneet valtion mittavista veronkevennyksistä. Veronkevennyksiä maksetaan epäsolidaarisesti kunnallisveron korotuksilla ja palveluiden leikkaamisella.
Hallitus on korostanut että tämä hallitus ei leikkaa. Jättäessään kunnat ilman tukea hallitus on pakottanut kunnat leikkauksiin ja verokorotuksiin. On epäoikeudenmukaista että valtio keventää verotusta ja kunnat kiristävät. Köyhimmät kansalaiset maksavat vain kunnallisveroa. Siten kunnallisveron korotukset koskettavat eniten vähäosaisia.
Kuntasektorille suunnattu elvytys tuottaa veronalennuksia paremman lopputuloksen. Kuntasektorilla raha menee varmuudella kiertoon ja työllistää. Samalla pidetään palvelut kunnossa. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien tämänhetkinen tilanne vaatii noin miljardin verran tukea. Menojen kasvu aiheuttaa toisen miljardin vajeen kuntien taloudessa. Kuntaliiton mukaan kuntien veroprosenttia pitäisi korottaa kahdella prosenttiyksiköllä.
Kuntien työntekijät ovat joutuneet talouskriisin maksajiksi. Kunnissa ja kuntayhtymissä ehdotetaan henkilöstön lomautuksia, lomarahojen vaihtamista vapaisiin ja palkankorotusten lykkäämisiä. Hallitus yrittää veronkevennyksillä parantaa ostovoimaa, mutta samalla kuntasektori joutuu säästämään palkkakustannuksista. Hallitus ei huolehdi pienipalkkaisten naisvaltaisten kunnallisten alojen ostovoiman kehityksestä. Hallitus maksattaa talouskriisiä kuntatyöntekijöiden rahakukkarosta.
SDP haluaa luopua osasta hallituksen veronkevennyksistä ja parantaa kohdennetuilla tulonsiirroilla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Kunnallisveron perusvähennys on korotettava kaksinkertaiseksi. Se vahvistaa kaikkein pienituloisimpien asemaa.
18.5.2009
Hallitus suunnittelee osinkotulojen verovähennystä, pitkäaikaissäästämisen verotukea ja peltomaan myyntivoiton verovapautusta. Myös yritysten kelamaksu poistetaan. Näillä ratkaisuilla ei elvytetä, eikä edistetä tasa-arvoista tulonjakoa. Suunniteltu energiaverotus ei koske maatalousyrittäjiä. Hallitus näyttää jakavan veroetuja kokoomuksen ja keskustan kannattajille periaatteella sulle – mulle. Tällaisella veropolitiikalla on paljon kärsijöitä, koko yhteiskunta kärsii. Palvelujen ja sosiaaliturvan rahoittamiseen tarvittavaa tulopohjaa syödään eikä verokevennyksillä ole vaikutusta työllisyyteen. Veropolitiikan periaatteena nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pitäisi olla uusien työpaikkojen luominen ja tulopolitiikan tasa-arvoistaminen.
Keskustalta on tullut kovaa kritiikkiä hallituksen verolinjauksista. Keskustan ministerit ja kokoomuksen Sauli Niinistö ovat todenneet että seuraavalla vaalikaudella joudutaan korottamaan verotusta. Mauri Pekkarinen vaati hyväosaisten osallistumista lamatalkoisiin. Keskustalaiset ovat arvostelleet myös kela-maksun poistoa.
Valtion tulopohjaa on vahvistettava. Hallituksen päättämät veronkevennykset syövät jatkossa valtion tulopohjaa. Veronkevennykset eivät ratkaise nykyisiä ongelmia. Köyhimmät kansalaiset eivät ole hyötyneet valtion mittavista veronkevennyksistä. Veronkevennyksiä maksetaan epäsolidaarisesti kunnallisveron korotuksilla ja palveluiden leikkaamisella.
Hallitus on korostanut että tämä hallitus ei leikkaa. Jättäessään kunnat ilman tukea hallitus on pakottanut kunnat leikkauksiin ja verokorotuksiin. On epäoikeudenmukaista että valtio keventää verotusta ja kunnat kiristävät. Köyhimmät kansalaiset maksavat vain kunnallisveroa. Siten kunnallisveron korotukset koskettavat eniten vähäosaisia.
Kuntasektorille suunnattu elvytys tuottaa veronalennuksia paremman lopputuloksen. Kuntasektorilla raha menee varmuudella kiertoon ja työllistää. Samalla pidetään palvelut kunnossa. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien tämänhetkinen tilanne vaatii noin miljardin verran tukea. Menojen kasvu aiheuttaa toisen miljardin vajeen kuntien taloudessa. Kuntaliiton mukaan kuntien veroprosenttia pitäisi korottaa kahdella prosenttiyksiköllä.
Kuntien työntekijät ovat joutuneet talouskriisin maksajiksi. Kunnissa ja kuntayhtymissä ehdotetaan henkilöstön lomautuksia, lomarahojen vaihtamista vapaisiin ja palkankorotusten lykkäämisiä. Hallitus yrittää veronkevennyksillä parantaa ostovoimaa, mutta samalla kuntasektori joutuu säästämään palkkakustannuksista. Hallitus ei huolehdi pienipalkkaisten naisvaltaisten kunnallisten alojen ostovoiman kehityksestä. Hallitus maksattaa talouskriisiä kuntatyöntekijöiden rahakukkarosta.
SDP haluaa luopua osasta hallituksen veronkevennyksistä ja parantaa kohdennetuilla tulonsiirroilla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Kunnallisveron perusvähennys on korotettava kaksinkertaiseksi. Se vahvistaa kaikkein pienituloisimpien asemaa.
18.5.2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)