Köyhyyden vastainen päivä

Tänään vietetään kansainvälistä köyhyyden vastaista päivää. Suomessa pienituloisissa talouksissa arvioidaan elävän jopa miljoona henkilöä. Merkittävä osa näistä on eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä. Pari vuotta sitten köyhyysraja oli 13 000 euroa vuodessa eli runsaat 1000 euroa kuukaudessa saavat. Silloin köyhyysriskin alaisia oli 708 000 ihmistä.

Tuloerot Suomessa ovat viime vuosina kasvaneet jopa OECD-maiden ennätystahtia, ja elintasokuilu hyvinvoivien ja köyhyysuhan alla elävien välillä on kasvanut. Työssäkäyvillä nykyinen taantuma ei ilmene millään tavalla. Työelämän ulkopuolelle joutuvien sosiaalietuudet jäävät jälkeen ja näin kuilu kasvaa entisestään. Taantuman aikana työttömyys ja konkurssien määrä on kasvanut, ihmisten talousahdinko näkyy lisääntyneenä velkaneuvonnan ja toimeentulotuen tarpeena ja leipäjonojen kasvuna. 1990-luvulla verotusta kiristettiin kaikissa tuloryhmissä ja työelämässä olevat osallistuivat laman kustannuksiin. Nyt tilanne on toinen, verotusta on kevennetty ja sitä kautta laman kantaminen jää niiden osaksi, jotka joutuvat työelämän tai markkinatulojen ulkopuolelle.

Nykyisen taantuman aikana hallitus haluaa pienentää pienituloisimpien eläkeläisten hoitotukea ja nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon enimmäismaksua. Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan laitoshoidon enimmäismaksu nousisi nykyisestä 82 prosentista 85 prosenttiin hoidettavan tuloista. Kunnille kertyvät lisätulot imuroitaisiin jälleen pääosin valtion kassaan. Asiasta kertoi YLE 14.10. Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko sanoo, että pitkäaikaissairailta halutaan viedä kaikki ja kunnat jäisivät nuolemaan näppejään. Laitosmaksujen nosto toisi kuntien kassaan lisää rahaa noin 62,6 miljoonaa euroa vuodessa. Rahat imuroitaisiin käytännössä lähes kokonaan valtion kassaan valtionosuuksia alentamalla. Tarkoitus on tehdä aivan samoin kuin lokakuussa 2008, jolloin nostettiin kuntien sosiaali- ja terveysmaksuja 16,7 prosentilla. Laitoksissa kaikkein pienituloisimpien ihmisten käteen jäävää käyttörahaa hallitus ei esitä nostettavaksi. Lakisääteinen osuus on 90 euroa kuukaudessa, eli kulutusjuhlaan jää kolme euroa päivässä.

Hyvää ei ole luvassa muillekaan eläkkeensaajille. Heistä noin 204 000 saa tänä vuonna erisuuruista hoitotukea. Hallituksen esityksessä kärsijöinä olisivat pienintä tukea saavat. Suurimmassa joukossa eli alinta hoitotukea saavilla kaikkien käteen jäävät tulot alenisivat, pelkkää kansaneläkettä saavilla yksinäisillä henkilöillä alennus olisi yhdeksän euroa kuukaudessa. Keskimääräistä eli runsaan 1200 euron bruttotyöeläkettä saavien eläke putoaisi noin 23 eurolla kuukaudessa.